sunnuntai 30. joulukuuta 2018

Kurpitsaa kupuun

Kuten Sauvajyvänen totesi, kurpitsasato on välillä niin muhkea, että jatkojalostamisessa tuppaa ideat loppumaan. Piirakoita meillä ei juurikaan syödä, etenkään makeita, eikä sitä kurpitsarisottoakaan monta kertaa peräkkäin viitsi tarjota.

Viime aikoina meillä on kurpitsaa upotettu curryyn: kurpitsaa, sipulia, valkosipulia, papuja yms. vihanneksia, mitä sattuu kaapista löytymään, chiliä, currytahnaa ja kermaa/kookosmaitoa. Lisukkeeksi kuskusta, nuudeleita tai riisiä.

BBC good foodista löysin kana-sataykeiton ohjeen: kuullotetaan valkosipulia ja inkivääriä. Maustetuista, nahattomista kanankoivista paistetaan pinnat kiinni, keitetään kanaliemessä 20 min., riivitään lihat pois, lisätään soppaan paahdettua kurpitsaa, chiliä, kookosmaitoa, soijakastiketta, kalakastiketta, limeä ja muutama dolloppi maapähkinävoita. Tarjotaan nuudeleiden ja korianterin kanssa. Oli todella tuhti soppa talven kylmyyteen, ja kurpitsa suurusti sen hauskasti.

Samoin BBC good foodissa oli Rick Steinin kurpitsasalaatti, jossa paahdetut kurpitsan palat kieritettiin dukkahissa ja tarjottiin fetan, chilin ja rucolan kanssa. Lisäksi iski silmään lehden mac'n'cheese -ohje, johon laitettiin makaronin lisäksi bataattia. Mietin, että saman voisi tehdä kurpitsasta.

Kurpitsaa ollaan myös hasselbackattu, mutta siihen tarvii todella maistuvan lajikkeen. Butternutista se onnistui hyvin. Viikonloppuaamuisin tehdään kurpitsalettuja.

Nigellalla on ihana kurpitsalasagnen ohje: lasagnelevyjä, paahdettua kurpitsaa ja salviaa, tomaattikastiketta ja "juustokastikkeeksi" sotkutetaan pehmeää vuohenjuustoa, ricottaa, kananmunaa ja muskottia, ja päälle mozzarellaa ja pinjansiemeniä. Tätä ollaan tehty muutama kerta, ja voisikin taas laittaa vuohenjuuston ja ricotan ostoslistalle.

Tulikin nälkä...

perjantai 28. joulukuuta 2018

Yhtäkkiä se iskee

Joulu tuli vietettyä niin tehokkaasti sohvalla lastenelokuvien ja kutimen kanssa sekä keittiönpöydän äärellä palapelin parissa, että niska jämähti ja muisti meni - täytyi töissä oikein pinnistellä, ennen kuin palautui mieleen, missä mennään. Käytännössä lomaton vuosi alkoi jo keski-iän ohittaneessa rouvassa tuntua, joten Saturnalia tuli enemmän kuin tarpeeseen.

Kalenteria järjestellessä se yhtäkkiä läikähti. Liekö syynä se, että loppiainen lähestyy, joten ostoslistalle piti kirjoittaa multa, tai se, että silmiin osui Kotipuutarhan ensimmäisen numeron ilmestyvän jo ens viikolla. KEVÄTFIILIS!

Pahimmat kitukuukaudet (tammi, helmi, maalis) ovat toki vielä edessä ja monta kertaa tulee tuskailtua, kun talvi vain jatkuu ja kylmenee. Mutta jahka älyttömästä rakettiräiskinnästä selvitään, saa kantaa jouluvermeet pois, ostaa maljakoihin tulppaaneja ja upottaa sormet ja chilinsiemenet multaan.

Tammikuun lopulla alkaa jo näkyä päivän pidentyminen ja madekausi alkaa. Helmikuussa tehdään blinejä ja laitetaan tomaatit esikasvuun ja maaliskuussa (jos lumitilanne suo) pääsee tekemään ensimmäiset kasvihuonekylvöt sekä laittamaan viherkasvit uusiin ruukkuihin ja multiin. Ja tokihan kalat heitetään savustimeen ja pläskit grilliin joka kerta, kun sää menee hitusenkaan plussan puolelle.

Joulun jälkeen alkaa myös pakastimien tyhjennysurakka. Vielä on rasiakaupalla tomaattikastiketta, paahdettua kurpitsaa ja papua, hilloja, chilejä, perunaa, pinaattia ja sokerihernettä (Oregon sugar podia voin suositella. Säilyttää hyvän maun ja makeuden, vaikka ehtisikin kasvaa isoksi ja kestää hyvin pakastamista). Tänään tehdään luomubroilerin koipia pinaatti-vuohenjuustopedillä, huomenna tärvätään luomukinkun paloja peruna-pinaattipaistokseen, johon uppoaa myös joulun juustonjämät, sitten voisikin olla kurpitsacurryn aika.

Satoisaa puutarhavuotta 2019! (Mää täytän 51, voi tsiisus…)

sunnuntai 9. joulukuuta 2018

Maut 2019: osa III

Jos ihmisen silmiin osuu mukulakirveli, täytyy sitä päästä testaamaan, ja niin lähti syksyn kolmas siementilaus. Mukulakirveli maistuu kuulemma pähkinäiseltä ja on erityisen hyvä keitettynä ja voin kanssa syötynä. Harmikseni etukäteen ei kerrottu, että siemenet tarvitsevat kylmäkäsittelyn, joten olen skeptinen sen suhteen tuleeko tuon kasvattamisesta yhtään mitään, mutta täytyy yrittää.

Exotic gardenilla oli hyvä siemenvalikoima; löysin Iznik-minikurkun, jota olen jonkin aikaa etsiskellyt, kun sen makua on kehuttu. Nappasin myös mukaan normikurkun Max, sillä kesällä tuli kasvatettua sen verran kurkkuja, että siemenet olivat käyneet vähiin (tässä kohden kiitokset Marketalle kurkkurelishin ohjeesta. Siihen sai spämmättyä ison kasan kurkkuja ja on todella hyvää!).

Itämaisista vihreistä valkkasin mitzunan Kyona, joka on nopeakasvuinen ja kasvattaa kapeahkoja lehtiä, sekä sinapin Green in snow, kun se kuulemma kestää pakkasta ja säilyy rapsakkana pitkälle talveen. Tosin meillä on kasvimaille pesiytynyt kettu, joka tykkää käydä kaivelemassa kuoppia keskelle kasvilaatikoita, joten voi olla, että sinappi päätyy ens talvena parempiin suihin, jollei kettu opi tavoille.

Oranssi minipaprika oli ostoslistalla, ja päädyin lajikkeeseen Hamik. Harmikseni tilauksen mukana tulikin Takila, kun Hamik oli kuulemma loppunut (vaikka edelleen se siellä nettisivulla keikkuu >:-/ ). Tämä oli jo toinen kerta, kun en tuolta saakaan tilaamaani - edellisellä kerralla tosin en saanut edes korvaavaa tuotetta, vaan pelkän kehotuksen antaa tilinumero, jotta saan rahat takaisin. Ei kauheasti herätä luottamusta moinen. Lisäksi tilauksen tuleminen kesti yli kuukauden. Olin jo laittamassa kyselyä, mihin tilaus on joutunut, kun se viimein saapui.

Parin viikon päästä käännytään taas valoa kohti! Vajaa kuukausi enää esikasvatukseen!