perjantai 29. maaliskuuta 2019

Nyt tulilla

Maaliskuu on ollut vähäaurinkoinen ja viileä, joten kasvihuoneen pakkaskylvökaalit eivät kovin nopeasti mullasta nousseet. Nyt, noin 3 viikon kuluttua kylvöistä, alkaa näkyä sirkkalehtiä. Ja sehän on silkkaa bensaa liekkeihin viherturaajalle.

Kasvihuoneessa on siis nyt kaikki kaalikasvit itämässä: kyssä, mizuna, sinappi, parsakaali, punakaali, Nero di Toscana, ruusukaali, suippokaali. Ämpäreissä on 1 Maris peer ja 5 Ferraria, eli perunaa ja papua. Yhdessä laatikostossa itämistä odottelee samettikukka Durango bolero, ja toiseen kylvin tänään tomatilloa, sikuria ja viime vuodelta jääneet zinniat. Koska tilaa vielä jäi parille altakasteluruukulle, laitoin niihin salviaa ja meiramia. Tarkoitus oli kylvää myös timjamia, mutta sitä ei ollutkaan enää siemenlaatikossa. Asia korjaantunee tänään markettireissulla.

Paljon on tullut kanssaturaajilta kyselyjä pakkaskylvöistä, eikä ihme, kun maaliskuun alussa jo kaikkia polttelee hinku päästä kylvöpuuhiin, mutta pakkanen, jää ja lumi pitävät henkilön mielen skeptisenä. Lähinnähän pakkaskylvöt ovat pienviljelijän mielenterveyden hoitoa, mutta kun on kasvihuoneen hankkinut, niin tokihan sitä kannattaa hyödyntää maksimimäärä. Viljelijän itse on hankala määrittää, milloin kasvihuoneen olosuhteet muuttuvat tarpeeksi hyviksi, jotta kasvit alkavat itää. Niinpä on hyvä jättää se kasvin itsensä päätettäväksi. Tupla-ja kuplamuovi pitävät mullan kosteana ja sulana, vaikka ulkona viuhuisi lumi ja pakkanen. Vinkkinä kanssaviljelijöille, että heti kun talvella keli menee plussan puolelle, kannattaa käydä nakuttamassa kasvihuoneen oven edestä jäät pois, jotta pääsee takuuvarmasti sisään, kun aika koittaa.

Kaikille kasveille ei pakkaskylvöt sovi. Esimerkiksi basilika ottaa kylmästä niin nokkiinsa, ettei kasva kunnolla koko kesänä. Mutta se ei ole vaarallista. Kaikkea pitää kokeilla, eikä hermostua epäonnistumisista. Jos jokin siemen ei idä, sen kun vaan kylvää uudestaan. Ei se sen ihmeempää vaadi.

Tänään on niin lämmintä, että tomaatit, chilit ja paprikatkin pääsivät hetkiseksi nauttimaan auringosta. Reilun puoli tuntia pidin niitä kasvihuoneessa, mutta olisivat pärjänneet näköjään pidempäänkin. Tässä vaiheessa ei vaan uskalla ottaa taimien kanssa riskiä.

Iltapäivällä tulille pääsee myös nieriä. Ensimmäinen talvi aikoihin, ettei olla savustettu ennen maaliskuun loppua. Mutta se selittyy sillä, että kesäkeittiössä on edelleen napaan asti lunta.

Vielä vinkkinä kanssaturaajille, että huomenna on Hulluilla päivillä hyvä Kekkilän multatarjous. Pikagallup ja -laskutoimitus osoitti, että siinä on toistaiseksi kevään halvimmat mullat.

lauantai 16. maaliskuuta 2019

Kevääntekijät ry

Tänä aamuna Kevääntekijät ry:n ainaisjäsen Mr Mustarastas julisti kevään alkaneeksi klo 5:42. Onneksi Luigi della casa oli kaukaa viisaana antanut vaimolleen kyydin Tokmannille, joten autotallissa oli odottamassa 70 litraa multaa. Koska ulkona satoi silmämunia pistelevää räntää vaakasuoraan, oli jatkettava jo toistakymmentä vuotta vanhaa perinnettä, eli maaliskuun räntäkylvöjä.

Aiemmin räntäkylvöön ovat joutuneet päässeet salaatit ja retiisi, jotka ovat nauttineet maaliskuun lämmittävästä auringosta, mutta nyt kun ilmastonmuutos heiluttaa sekä ilmastoa, tarhuria että kasvihuonetta, turvauduin kylmyyttä ja harmautta paremmin kestäviin kasveihin: sinappiin, mizunaan ja vuonankaaliin. Kaikki kolme päätyivät ruukkuihin ja kasvihuoneeseen tupla- & kuplamuovin suojiin. Kasvihuoneen lämpötila näyttää huitelevan alle +5:ssä, mikä tarkoittaa sitä, ettei kasvukausi ole päässyt alkuun, mutta siellä siemenet nyt ovat lähtökuopissaan odottamassa aurinkoisia ja pakkasettomia päiviä. Koska kärsivällisyys ei ole henkilön pahe, donkkasin yhden Maris peerin ämpäriin, tupla- & kuplamuoviin. Jos polaaripyörre suo, on meillä juhannuksena sillipottuja.

Esikasvatus alkaa olla sillä mallilla, että tavistomaatit ja osa chileistä ja paprikoista täytyy siirtää päivähoitopotteihin. Kirsikkatomaatit eivät suostuneet itämään lämpömaton spa-olosuhteissa. Ainoastaan yksi Red cherry iti, ja sekin kuoli parin viikon päästä. Siemeniä oli onneksi uusintakylvöjä varten, joten nyt alkaa näyttää paremmalta.

Kahden viikon päästä alkaakin sitten kauden heavy-duty -kylvöt: kurkut, kurpitsat, kukkaset ja yrtit pääsevät multiin ja kuplamuovin alle kasvihuoneeseen. Metrisestä hangesta huolimatta voisivat jo firmat ruveta tarjoamaan multaa halvalla ja kotiinkantohintaan. Niinkö viherturaajien Wolt: " Mää ottaisin 2000 l multaa, 4 l tomaattilannoitetta, 2 pss Potimarronia, yhden nukkumatin, katsuran ja sit viis lohinigiriä ja kanaa cashewilla.

*ilmaisten bisnesideain Tonava*

perjantai 8. maaliskuuta 2019

Merkkitikkumeri

Nyt jo on se aika vuodesta, ettei kodinhoitohuoneessa mahdu hoitamaan kotia, ja keittiön tasot ja pöytäkin ovat kovin ahtaita. Osasyynä ovat talvetetut kasvit, mutta isoimman pinta-alan vievät 16 (!) tomaattilajiketta, jotka ovat nyt esikasvussa. Jo tavistomaattien määrä siemenlaatikostossa yllätti, mutta kirsikkaversiot veivät voiton. En ole vuoteen tilannut brittiläisiä puutarhalehtiä, mutta siltikin siemenlaatikon pohjalla oli niiden kylkiäisenä tulleita, avaamattomia pusseja. Ja vain kaksi pussia tyhjentyi, joten sama rumba on edessä ens vuonna.

Mitäs meillä sitten kasvaa? No nämä:
Il pantano Romanesco - vihreänpunainen, italialainen tomaatti, joka piti ostaa lohdutukseksi siitä, ettei Costoluto Genoveseä tai Costoluto di Parmaa löytynyt mistään (uusi termi nykysuomen sanakirjaan: lohtutomaatti)
Black Russian - perinnelajike, jossa rich, complex flavour. Koska ihmisen täytyy saada maistaa kompleksista tomaattia.
Olivade - iso, luumun muotoinen tomaatti, jossa ei juurikaan makua edes hellekesänä. Onneksi sitä oli jäljellä enää 1 siemen.
Costoluto Fiorentino - kaunis, maukas ja ihana.
Moneymaker - ilmaissiemen, mutta ihan OK tomaatti maultaan. Sellainen tomaattimaailman peruspuurtaja.
Super marmande - hyvänmakuinen, iso tomaatti, jota on tullut kasvatettua jo ikuisuus, kun ei tuo siemenpussi tunnu tyhjenevän.
Sungold - kasvimaailman karkki. Sungoldista on kehitetty vähemmän ratkeileva malli Honeycomb, joka menee ostoslistalle, jahka tuo siemenpussien määrä hitusen pienenee.
Sweet aperitif - makea kirsikkatomaatti, jota tulee hankittua toistekin. Jämätaimen saanut kollega hämmästeli viime vuonna, miten voi tomaatti olla näin makea ja maukas.
Red pear - ilmaissiemen, eka kertaa kokeilussa. En odota paljoa, koska päärynän malliset tomaatit tuppaavat olemaan jauhoisia ja mauttomia.
Red cherry - ilmaissiemen tämäkin. Perus kirsikkatomaatti, joka ei sen isompia intohimoja herätä.
Taiwan goddess - Fataliin verkkokaupassa tehty haksahdus. Kaikkea pitää kuitenkin kokeilla, etenkin jos niillä on hieno nimi.
Indigo rose - hienon värinen, mutta kuulemma jauhoinen ja mauton. Viime vuonna en saanut ainuttakaan siementä itämään ja tänä vuonna vain yhden, joten onneksi siemenpussi tyhjeni ja kokeilu päättyy tähän.
Principe borghese - pensastomaatti, jota Jamie hehkutti parhaaksi kuivattavaksi tomaatiksi. Ihan OK maku, mutta pensastumaan tätä ei pidä päästää, sillä jo yksi taimi muodostaa viidakon.
Gardener's delight - ilmaissiemen. Kirsikkatomaattimaailman peruspuurtaja. Hyvä maku, mutta ei räjäytä tajuntaa.
Perfect flame - yllätyksenä Instagramin kautta saatu lajike. Eksoottisin tomaatti, mitä olen koskaan yrittänyt kasvattaa. Merjalle kiitos :-)
Sunchocola - kerrankin erikoisen värinen tomaatti, jossa mukana myös maku. Tästä tuli Sungoldin ja costolutojen ohella kasvarin pysyväisjäsen. Tästäkin kiitos samaiselle Merjalle :-)

Sitten pitäisi enää keksiä, mihin nämä kaikki kesällä laitetaan...

torstai 7. maaliskuuta 2019

Sisäelintalkoot: lämmin broilerinmaksasalaatti

(Kuvassa on broilerinsydämiä, mutta sisäelin mikä sisäelin).

Sauvajyväseltä bongasin sisäelinhaasteen, joten päätin kantaa maksani kekoon (ehhehe) ja jakaa meidän luottoreseptin, joka on aikoinaan bongattu Silvena Rowen kirjasta Purple citrus & sweet perfume.

6 perunaa (mielellään kiinteä salaattilajike)
- keitä kypsiksi ja pilko mukaviksi suupaloiksi
 2 kananmunaa
- keitä nämäkin kypsiksi ja leikkaa puoliksi
paketillinen broilerinmaksaa
- paista voissa, mausta pippurilla ja suolalla ja pilko mukaviksi suupaloiksi
kevätsipulia pilkottuna
persiljaa pilkottuna
chilihiutaleita

- lisää kaikki ainekset kulhoon, tirauta joukkoon sitruunanmehua ja lorota päälle hyvää oliiviöljyä.

On se jännä, että koirille kyllä on tarjolla kaikkea sisäelinherkkua kivipiirasta sydämeen, mutta itse joutuu vain kateellisena kuolaamaan vieressä, kun herkut häipyvät parempiin suihin. Paitsi naudanmahan kohdalla :-X

tiistai 5. maaliskuuta 2019

Kylmät kaalit ja Stadin siemenperunat

Taas oli kevät yllättää tarhurin. Tai siis eihän nyt mikään kevät ole, vaan täysi talvi, mutta siltikin se aika vuodesta, jolloin pitää suunnata katse kauemmas. Dementikkotarhurin paras kikka on jättää siemenlaatikostoon itselle muistilappuja, ja maaliskuun luukusta paljastuikin viesti "Kylvä kaalit tuplamuovin alle kasvariin. Kestävät -12 C". Tuo -12 on jopa alakanttiin, sillä viime vuonna raab kasvoi komeasti, vaikka kasvihuoneen ulkopuolella jäädyttiin -17:ssä.

Jahka tuo luut ja ytimet jäädyttävä tuuli ja ens yölle luvattu -17 (mikä näillä hoodeilla tarkoittaa -22:a) ovat ohi, uskaltaudun laittamaan kaalit multiin - olettaen että kasvihuoneen oven saa auki.

Puutarhaguru on erittäin menestyksekkäästi kasvattanut punakaalta, jota en muistaakseni ole koskaan edes yrittänyt kasvattaa, joten se on tämän vuoden uutuus, samoin kuin tuo kuvassakin näkyvä, lehti- ja ruusukaalin rakkauslapsi Autumn star, joka tekee tuollaiset löyhät, kuulemma pähkinäisen makuiset syheröt varteensa. Niihin on kirppojen ja kaaliperhosen toukkien hyvä piiloutua.

Tarhuri yllättyi myös suuren, isolle kirkolle tehdyn kulttuuriturneensa aikana. Mitään kulttuuria ei harrastettu (paitsi vähän shampanjakulttuuria ja ulkomaan kulttuuria, kun ei Helsingissä näköjään saa enää suomeksi palvelua), mutta sen sijaan juuri ennen junaan nousemista piipahdettiin Kampin Plantagenissa "ihan vaan katsomassa", as we say. Ei päässyt ihminen oviaukkoa edemmäs, kun silmät osuivat telineeseen, jossa oli siemenperunoita. Eikä mitä tahansa perunaa, vaan semmoisia lajikkeita, joista on vuosikausia vain saanut lukea englantilaisista puutarhalehdistä: Maris piper, Maris peer, King Edward, Red duke of York... Tällaisia ne Kampin hipsterit sitten kasvattavat parvekkeillaan :-0

Vaikka lajikkeiden nimet olivat tuttuja, täytyi takakansitekstit lukea tarkkaan, jottei päädy mitään jauhopottua ostamaan. Koska yksi siemenpottutilaus oli jo tullut tehtyä, ei voinut tilan puutteen vuoksi ihan täysin toteuttaa itseä, joten ostoskoriin päätyivät salaattiperunat Maris peer ja British queen. Tosin eilen googlasin, että British queen on irkkujen suosikki ja hyvin jauhoinen muusilajike. Takakansiteksti valehteli :-/

Plantagen yllätti myös sillä, että sieltä löytyi keittiökäyttöön tarkoitettua laakeria. Vähän olivat kulahtaneen näköisiä, mutta yhden otin mukaani, vaikka sainkin viimevuotisen version talvetettua. On se niin kaunis ja maukas kasvi. Tässä kohti pitää kiittää maailman hienoimman nimen omistavaa henkilöä, joka oli samana päivänä ostanut laakeria toisesta Plantagenista ja vinkkasi, että Plantagenista niitä löytyy.

Jostain syystä henkilö, jonka piti luopua kaikista sisäkasveista, päätyi vielä ostamaan 2 minipientä viherkasvia. Mistä tulikin mieleeni, että täytyy käydä laittamassa toimistolta napatut herttaköynnöspistokkaat multiin. Onko minusta tulossa vanhoilla päivilläni viherkasvimummo :-0