torstai 29. joulukuuta 2016

2016 melkein paketissa

Näin esikasvatuskauden kynnyksellä kuuluu muistella menneitä, jotta seuraavasta kasvukaudesta tulee onnistunut, eikä tule toistettua edellisvuoden virheitä. Tänä vuonna tuli nimittäin kasvatettua liikaa (sekin näköjään on mahdollista) paprikoita, joten ei kannata niitä ihan niin paljoa laittaa esikasvuun parin viikon päästä. Ja chilit pitää muistaa laittaa erilliseen esikasvatuslaatikkoon, kun itävät hitaammin ja tarvitsevat enemmän lämpöä kuin paprikat. Lisäksi pitää muistaa heittää taimimullalla vesilintua ja ostaa ihan perus kukkamultaa taimikasvatukseen. Taimimulta on liian tiivistä pienille taimille.

Mitä jäi vuodesta käteen? Tyypillinen, hurjan lämmin kevät, joka vaihtui kylmään kesäkuuhun. Kurpitsat onneksi mahtuivat uuteen kasvihuoneeseen, joten ne, toisin kuin pavut, eivät kärsineet yllätyshallasta. Hallan lisäksi kauden riesana olivat naakat, jotka napsivat härkäpapuja mullasta. Toukokuussa täytyy muistaa suojata härkäpavut hyvin. Niin, ja sitten ne tutkakuvissa näkyneet kirvat ja kaalikoit! Niiltä ei voinut suojautua sitten mitenkään, kun tunkivat joka paikkaan. Ainoa apu olivat pikkulinnut, jotka napsivat öttiäisiä kiitettävästi, jahka puutarhuri oli viimein älynnyt poistaa kaaliharsot suojaamasta öttiäisiä toukkineen. Miljoona pönttöä -kampanja on - pähkinöiden menekistä päätellen - suosinut pikkulintuja, joten apulaisia riittänee myös ensi kesäksi.

Kurkku viihtyi tosi hyvin uudessa kasvarissa ja teki satoa pitkälle syyskuuhun. Kolme tainta riittää ens kaudelle, joskin muistelen, että varastossa on neljän eri lajikkeen siemeniä, ja kaikkiahan on toki kokeiltava. Tomaatteja saa kylvää reilusti lisää, kun Marmande ja Ananas eivät järin satoisia ole - maukkaita kylläkin.

Kasvimaat kokivat loppukaudesta muodonmuutoksen, kun vanhoja hävitettiin ja uusia rakennettiin tilalle. Värikin vaihtui tiilitalonkeltaisesta barbiepinkkiin. Ens kauden jälkeen puretaan jälleen parit lahonneet kasvimaat, joten täytyy toivoa, että keväällä on taas myynnissä halpoja lavakauluksia. Kovia kokenut parsapenkkikin täytyy uudistaa, sillä sen kehykset ovat myös surkeassa kunnossa. Lisäksi voisi asentaa sen ympärille piikkilankaa, jottei naapurustoa terrorisoiva kissa pääsisi sinne enää kakalle >:-/ Uusi papukaari täytyy laittaa ostoslistalle, kun Rauli-myrsky väänsi edellisen mutkalle.

Tulevan vuoden teema on epäsiveältä kuulostava pussien tyhjennys. Ei, en aio työttömyyksissäni ruveta harjoittamaan maailman vanhinta ammattia, vaan keskityn käyttämään varastossa olevat siemenpussit mahdollisimman tarkkaan. Niitä kun on jokunen sinne kertynyt, eikä uudet lajikkeet mahdu mihinkään, ennen kuin on vanhat käytetty. Siemeniä ei vaan henno heittää pois, mutta uusia lajikkeita, etenkin joitakin perinnelajikkeita, olisi kiva päästä kokeilemaan. Tosin varasimme juuri puutarhaguruni kanssa kesäkuulle Kauppila Flör-lauantain, joten voi hyvinkin olla, että vuoden teema kosahtaa siihen.

Satoisaa ja maistuvaa kasvukautta 2017!

maanantai 12. joulukuuta 2016

Joulu paketissa

Puutarhurille joulu on merkittävä juhla: pahin pimeys on ohi, ja aletaan kulkea kohti valoa ja esikasvatusta. Kun joulukoristeet saa loppiaisena pakattua varastoon, voi samalla oven avauksella kantaa esikasvatusvermeet sisälle = instant henkinen kevät.

Tämän vuoden joulu alkaakin olla jo mukavasti pulkassa. Hedelmäkakku on tehty aikaa sitten maustumaan ja joulun kalat haettu ja pakattu pieninä paloina pakastimeen. Jouluna meillä ei tuoretta kalaa syödä, vaan kalat graavataan (tänä vuonna kokeilussa Jamien punajuurigraavattu lohi ja oma kehitelmä tyrni-rosmariinigraavauksesta), joten vältymme tuntien jonottamiselta kauppahallissa aatonaattona - ja parkkisakoilta. Kyllä, kirvelevä muisto yhdestä joulusta.

Kalojen seuraksi on hankittu Lidlistä Jurmon saaristolaisleipää, josta myös aiomme tehdä yhden hengen "voileipäkakkuja". Saman kaupan ruokalehdestä innostuin tekemään setsuurileivän, sillä myös sen sanottiin sopivan hyvin joulun kalojen pariksi. Taikinaan tuli ruista ja fenkolia ja täytteeksi luumuhilloa, juustoa ja pähkinöitä. Käsittämätön resepti, mutta mahtavan maukas!

Joulun lihaksi valikoitui vuosien, vuosien tauon jälkeen kinkku. Kummallakin on muistissa sekä lapsuuden mehevät, megapläskiset kinkut, joista sai yömyöhään vuolla paloja ruisleivän päälle, että aikuisvuosien kuivakat, harmaasuolatut fitnesspossut, joiden jälkikäyttöön ei juuri keksitty tapoja ja joiden palasia närpittiin pitkin hampain vielä kesälläkin pakastimesta. Nyt kun tuli mahdollisuus ostaa kotimaisen luomupossun kinkku, ja Jamien uudessa joulukirjassa oli hyviä ohjeita kinkun jämäpalojen uusiokäyttöön, uskallettiin laittaa kinkku tilaukseen. Jännä päästä kokeilemaan onko siinä mehevyyttä ja sitä pläskiä. Kinkun kaveriksi hamstrattiin Lidlin (tämä EI ole mainos...) mustard saucea, jossa on makeutta ja makua, mutta ei nenäkarvoja kärväyttävää sinappisuutta.

Ilman lanttulaatikkoa ei tähän taloon joulua tule, joten sitäkin löytyy jo muutama rasiallinen pakastimesta. Muuksi lisukkeeksi tehdään Jamien joulukirjassa olevia salaatteja.

Piparkakut leivottiin jo pari viikkoa sitten, ja totuttuun tapaan ne on syöty reilusti ennen joulua. Emme ole jälkiruokaihmisiä, joten joulun makeaksi riittää rasia konvehteja - joiden kanssa tosin täytyy olla tarkkana: hyvätkin konvehdit ovat nykyään ällömakeita sokerimössöjä.

Suurin jouluoivalluksemme on ollut se, ettei ruokia tarvi tehdä järjettömiä määriä. Tavallisen arkipäivän määrät riittävät, ja siksipä tammikuussa voi tyynesti ohittaa akkainlehtien laihdutusohjeet. Pienempi jouluoivallus on se, että kumpikin kirjoittaa syksyn mittaan virtuaalilapulle joulun ruokaideoita. Sen myötä helpottuu myös joulunalushikoilut marketin kassalla.

Ai tuo Le Creuset? No, se on jouluoivallus jo 1980-luvulta: aikuisille ei joululahjoja osteta, vaan jouluna panostetaan ruokaan. Paremman puoliskon kanssa välillä ostetaan yhteinen joululahja, mikä tänä vuonna oli tuo hurmaava pata entisen, rasvapolttonsa jo menettäneen tilalle. Klaanin pienimmät ovat sen verran isoja, että osaavat whatsapata tädille kuvia lelukuvastosta, niin tädin ei tarvitse kuin vinguttaa luottokorttia verkkokaupassa, ja lahjaostokset on sillä hoidettu.

Leppoisaa joulunodotusta :-)