torstai 5. lokakuuta 2017

Kauden 2018 maut

Kun melkein on kauden 2017 pillit pussissa, ja esikasvatuskausi lähestyy kovaa kyytiä, oli siemenpussien inventaarion aika. Homma oli aika helppo, kiitos tämän kauden "pussit tyhjiksi" -teeman. Mauttomuuksia ei ollut muuta kuin 2 siementä Ailsa Craigia, ja turhuuksia oli pienehkö nippu puutarhalehtien mukana tulleita ilmaissiemenpusseja. Teen näille saman kuin tänä keväänä: heitän siemenet tyhjiin kohtiin kukkapenkeissä. Nytkin sinisessä kukkapenkissä yhä kukkii epämääräinen joukko kaalikasveja, joista ei mitään olisi ehtinyt ruokapöytään asti Suomen suvessa kasvaa. Nättejä kukkia kuitenkin tekevät.

Kesäkurpitsat kävin läpi erityisen kovalla kädellä, kun myönsin itselleni rehellisesti, etten niistä kovinkaan paljoa pidä, ja lisäksi vievät turkasesti tilaa kasvimaalla. Ainoastaan kiinteät kesäkurpitsat saavat armon, sillä niissä on makua ja niitä voi donkata sekä salaattiin että grilliin. Vetiset peruslötköt eivät kasvimaalle asti pääse.

Inventaarion jälkeen totesin, että kesän aikana ylläpidetty ostoslista pitää melko hyvin edelleen paikkansa, ja kun Thompson & Morgan muistutteli viherturaajaa tarjouksin, lähti tilaus maailmalle. Tomaatteja oli varastossa vielä reilusti, mutta Sungold puuttui. Paprikoitakin oli, mutta kun ovat hitaasti kypsyvää tyyppiä, laitoin tilaukseen takuuvarman, oranssin Gourmet'n. Snackbite orangen puuttuessa Thompsonilta tilasin sen sijaan Lunchbox-värilajitelman pikkupaprikoita.

Vanha naukseri on toivottavasti ensi kesänä vielä muonavahvuudessa, joten sokerihernettä oli tilattava karvakuonon kesäherkuksi. Härkäpapu oli tyystin loppunut, ja hetken arvoin The Suttonin ja Perlan välillä, mutta kun aina täytyy kokeilla kaikkea uutta, pääsi Perla ostoskoriin. Samoin kurkun osalta vaakakupeissa olivat vanha hyvä Burpless tasty green ja ennenmaistamaton Bella, ja päädyin testaamaan ensi vuonna Bellaa.

Uusia makuja tuovat myös monen tänä vuonna kehuma sitruunakurkku, joka Thompson & Morganilla kulkee Crystal apple -nimellä sekä pimientos de padron, eli Padron-chili, jota kärväytellään urakalla grillissä ens kesänä.

Yrttien osalta täytyy muistaa, että jos vain eteen tulee valkosipuliyrttiä ja sitruunalippiaa, ne on IHAN PAKKO ostaa.

tiistai 3. lokakuuta 2017

Sisäistä kauheutta

Viime vuonna tähän aikaan syötiin hiki hatussa paprikaa ja kurpitsaa, ja viimeksi mainittua riitti pakastimeenkin rasiakaupalla. Nyt saatiin kolme puolipunaista paprikaa ja kaksi täyskeltaista, jotka tosin rääkättiin kypsiksi muovipussissa omenan kanssa. Makua niissä kuitenkin oli, joten syödyksi tulivat.

Kurpitsoja tuli kourallinen, eikä niistäkään kaikki jaksaneet kypsyä, joten päätyivät kompostiin. Osa kurpitsoista oli keksinyt homehtua siemenkodastaan. Kiva taistella kovakuorista kurpparia auki vain huomatakseen, että sisällä on mustaa homelillua :-x Potimarron ja Rolet onnistuivat jotenkuten, ja Roletia voin kyllä suositella minikurppariksi: on maukas ja satoisa, jopa näinkin surkeana kesänä. Kypsyikin jo heinäkuun puolella.

Kasvihuone on tyhjennetty ja pesty. Ei olla koskaan puutarhaturaamisemme aikana tyhjentäneet kasvaria näin aikaisin. Vielä täytyy huoltotoimenpiteenä liimata satamiljoonaa pleksiä, jotka olivat varmaan uv-säteilyn takia irronneet. Kasvihuoneen paprikapenkkikin on huollossa, eli ankaran pinkityksen alla. Entiset maalit repsotti pahasti ja penkki tuntui kovin kostealta. Kuivauksen ja maalauksen jälkeen se toivottavasti kestää taas muutaman kesän.

Kasvimaalla rehottavat vielä persilja, timjami, salvia ja rakuuna, sekä Nero di Toscana ja Purple sprouting -broccoli, joka todistetusti (kuvassa) sprouttaa. On eka kesä, kun siitä saa satoa (siis tuon yhden floretin), mutta tuomitsen broccolin puutarhaturhakkeiden joukkoon: vie hitokseen tilaa, nippa nappa ehtii muutaman kukinnon tehdä, eikä makukaan ole hääppöinen. Calabrese sen sijaan tuotti satoa jo heinäkuussa ja oli todella hyvänmakuinen kylmyyden ansiosta.

Ruukkuyrtit siirsin terassille suojaan, joskin valkosipuliyrtin kohdalla pyörtänen päätöksen, sillä siinä on todella voimakas sipulin tuoksu. Melkein silmiä kirvelee, kun terassilla käy. Jos talvi jatkaa vanhalla kura & pimeys -linjalla, yrtit säilynevät terassilla ens vuoden puolelle. Viime jouluna saatiin terassilla majailleista oliivi- ja curry-yrteistä hyvä tahna luomupossun kinkun kuorrutteeksi (ollaankin jo tilattu luomupossua täksi jouluksi ja pyysimme, että kinkkuun jätettäisiin kunnon pläskit ja kamara, kun nehän ne parhaat palat siassa ovat).

Hankalasta kesästä huolimatta sadonkorjuupakastin on täynnä. Viikonloppuna keitin kriikuna-konjakkihilloa (HYVÄÄ!!!) ja oli työn ja tuskan takana löytää sille sopivia rasioita, kun kaikki tuntui olevan jo käytössä.

Jahka saa pihapuut verkotettua (pihalla liikkuu jo pahaenteinen jänis), niin sitten voi kääntää katseen kasvukauteen 2018 ja ruveta tilaamaan siemeniä. Esikasvatushan alkaa ihan kohta.