Syyskylvöt ja uskonpuute

Että piti tähän ikään asti elää, ennen kuin uskaltautui kokeilemaan syyskylvöjä. Onneksi ihana Marketta näytti erittäin vakuuttavaa esimerkkiä palsternakkoineen.

Ensimmäinen setti kylvöjä meni poskelleen, kun alkoivat itää syksyn lämmössä, mutta uusintakylvöt onnistuivat täysin yli odotusten. Jo aikaisin toukokuussa alkoi salaatti puskea sirkkalehtiään mullan pinnalle, ja pian sitä seurasivat porkkana ja pinaatti.

Tilli, palsternakka ja korianteri antoivat odottaa itseään, ja olin varma, ettei niiden kylvö onnistunut. Ehdin jo kylvää retiisiä niiden tilalle, mutta lämpöähän ne vain tarvitsivat. Nyt on komeat rivit näitäkin kolmea kasvimaalla - retiisillä ryyditettyinä.

Kevätkylvöistä vain retiisi on pompsahtanut pintaan, joten ehdottomasti ensi syksynä kylvän kaikkea mahdollista, kun kerran saavat niin suuren etumatkan kevätserkkuihinsa verrattuna.

Koska tunnetusti firman Cambridgen-haarakonttori tuo Suomeen tullessaan kesän mukanaan, uskaltauduin eilen hakemaan kesäkukat, tällä kertaa Nihtilän puutarhalta, jota pari kanssakaupunkilaista kehui. Että oli ihminen hetken aikaa paratiisissa: lämmin, aurinkoinen päivä ja kasvihuone täynnä ihania, värikkäitä kukkasia. 13 ruukkuun täytyi saada täytettä, ja sitähän löytyi. Kotona tosin vasta muistin, että olisi vielä yhteen amppeliin ja kahteen parvekelaatikkoonkin tarvinnut kukkia. No, jospa tänään pyörälenkillä piipahtaisi Honkasen puutarhan kautta.

Tais kuulkaa alkaa kesä :-0

Kylvöloma 2019: kasvihuonekatsaus

Ja niin koitti jälleen aika, ettei kasvihuoneessa mahdu kulkemaan eteen eikä taakse. Tomaatit alkoivat näyttää sisällä jo niin kärsiviltä, että uhmasin jäätävänä puhaltavaa tuulta ja vein reppanat loppusijoituspaikkaansa. Seuraavana yönä olikin tietysti -2,5 C, mikä sai viherturaajan heräämään puolilta öin ja säntäämään kasvariin vääntämään lämmitintä kovemmalle.

Kurpitsat alkoivat tunkea paksuja juuriaan poteista, joten nekin päätyivät jo roskiksiin odottamaan kesäkuista siirtoa kurpitseriaan. Mikäli siis tämä takatalvi siihen mennessä loppuu.

Noin pieniä ja surkeita tomaatit vielä toistaiseksi ovat, mutta ens viikolla alkavat näyttää jo muhkeammilta, kun saavat kunnolla valoa. Tällä kertaa yritin laittaa kasvihuoneeseen maltillisen määrän taimia, sillä viimevuotista tomaattikastiketta on vielä litroittain pakastimessa. Ylijäämätaimia jäi kokonaista 34 kappaletta, vaikka deletoin surkeimmat yksilöt jo kompostiin. Onneksi ihana kanssakaupunkilainen lupasi tulla hätiin ja ottaa jämätaimet haltuunsa.

Cucamelonit, tomatillot, kurkut, kukkaset ja salaa jättimäisiksi kasvaneet Scallop-kesäkurpitsat poteissaan.

Chilit ja paprikat näyttävät melko pöyristyneiltä uudessa lokaatiossaan. Ylijäämätaimia jäi onneksi vain 7 kpl...

Maissin siemeniä oli sen verran, että päätin vielä kerran kokeilla niiden kasvattamista. Aiemmin maissit kasvoivat hienosti ja tuottivat satoa, mutta viime vuosina ne ovat kuukahtaneet jo esikasvatusvaiheessa. Katsotaan, miten käy.

Taimihyllykössä rucola on jo melkoinen pöheikkö, ja yrtitkin ovat itäneet mukavasti. Kaalit sen sijaan kituvat, kun en heti huomannut, että multa on rutikuivaa. Multa näyttää kostealta, ja niinpä olen jättänyt kastelukierroksia väliin, kunnes tajusin, että ulkonäkö hämää. Tänään pitäisi yrittää tarjeta kylvää kaalit kolmannen kerran uusiksi.

Kirjavalehtiset Troika-krassit kasvavat hyvin. Näitä on tänä vuonna ollut myynnissä myös taimikaupoissa.

Vaikka taimikaupoissa onkin tiedossa äitienpäiväinferno, ajattelin kyydityttää itseni Honkasen puutarhalle hakemaan kesäkukkia. Kasvihuone ei kyllä kaipaisi yhtään lisää asukkeja, mutta kun ihminen tahtoo. Eilinen käynti Honkkarin puutarhaosastolla oli kyllä järkytys. Tietää tulleensa vanhaksi, kun myyjät puhuttelevat rouvaksi, argh.

Kylvöloma 2019: lähtötilanne ja tavoitteet

Niin sitä ihminen aloitti viikon mittaisen kesälomansa raivoisassa pohjoistuulessa ja lumisateessa. Ei tullut mieleenkään juhlistaa loman alkua virkistävällä valkoviinillä, vaan otimme takatalveen lämpöä punkusta ja Red Leicesteristä. Glögiin ei sentään turvauduttu. Lohduttauduimme muistelemalla viime vuoden kylvölomaa, jolloin lauantaina paleltiin Plantagenissa +4:ssä ja loppuviikosta oltiin jo biksuissa kesäkeittiössä. Tähtäämme samaan. Vaikka väkisin.

Koska toukokuun alku on pienviljelijälle kiireistä aikaa, eikä kukaan muu ole niin hullu, että lomailisi toukokuussa, on tähän saumaan hyvä ottaa pieni pätkä kesälomaa, jotta ehtii raivata talon ja pihan kesää varten. Loppuloma onkin sitten elokuussa sadonkorjuuaikaan. Se niistä löhölomista.

Vappu oli pitkästä aikaa niin lämmin, että kylvin kasvimaat ja donkkasin siemenperunat multiin uhkaavasta arktisesta syklonista huolimatta. Viljelmät katettiin harsoilla, jotka yllättäen pysyivät tuulessa paikoillaan. Syyskylvöistä ainakin salaatit ja pinaatti ehtivät alkaa itää. Jahka sää lämpenee, täytyy kurkata selvisivätkö takatalvesta. Kasvihuoneen ovea en ole uskaltanut pariin päivään raottaa kylmän sään takia. Lämmitin siellä puhisee nyt yöt ja päivät, jotta kurpitsat pysyisivät hengissä.

Loman päätavoite on saada chilit, paprikat ja tomaatit loppusijoituspaikkaansa kasvihuoneeseen. Muita tavoitteita on varastojen ja autotallin konmarinointi, kaatopaikkakeikka (jei!), ikkunoiden pesu (jei!), pottien pesu (jei!) ja hervottoman risukasan haketus. Edelliskesien märkyys ja viime kesän kuivuus kurittivat pensaita sen verran, että elottomia oksia on kertynyt valtava määrä. Haketus on kuolettavan tylsää hommaa, mutta onneksi lopputulosta voi käyttää katteena ja kompostin kuivikkeena.

Kohta lähdetään hakemaan uutta multakuormaa, kun edellinen on jo melkein kokonaan käytetty. Sitten lähdetään Nuorajärvelle tiirailemaan, joko ruskosuohaukat ovat palanneet hoodeille (viime vuoden opettele tunnistamaan 100 lintulajia -projekti koukutti bongailuun).