keskiviikko 25. toukokuuta 2016

Katson autiota pensasryhmää

Puutarhaguru raportoi mittavista talvituhoista, joita tammikuun pakkaset olivat saaneet aikaan. Ihmettelin moista ilmiötä, mutta jahka täällä arktikumissakin kevät eteni, rupesi osa pensaista näyttämään kovin vähälehtisiltä. Tarkempi tontilla patsastelu osoitti, että parit hurmehappomarjat olivat kuolleet (ei haittaa; inhottavan piikikkäitä olivat), ruusukvitteni oli paleltunut tyveään lukuun ottamatta, parit jasmikkeet olivat enää muutamasta oksastaan hengissä, ja etupihalla monta vuotta kukoistaneet ruusuangervot olivat hengettömiä.

Sitä aina kuvitteli, että kun puutarhaan saa istutukset tehtyä, voi kättensä työstä nauttia hamaan vanhuuteen. Mitä vielä! Jatkuvasti saa olla taistelemassa luonnon kanssa. Milloin on järjetön routa, joka tappaa havut, tai lumikuorma, joka kaataa lehtipuut/-pensaat, tai sitten tulvii tai pakastaa. Vähän väliä joutuu heittämään istutteelle hyvästit - tai katumaan joitain istutteita, joita luonto suosii, kuten kirsikoita, karhunvadelmaa ja perusvadelmaa, joiden versoja popsahtelee esiin sieltä täältä.

Oksasaksilla on siis viime aikoina ollut töitä, ja vakaassa harkinnassa on oksasilppurin hankkiminen, pihalla kun alkaa olla aikamoiset kasat risuja.

Noiden ruusuangervojen (kuvassa) korvaaminen mietityttää. Kamala urakka kaivaa ne kaikki ylös, mutta kun ne on paraatipaikalla, ei niitä voi siihen tyngiksi leikattuinakaan jättää. Niiden päälle kasautuu talvisin lumenluonnista kuormaa, joten parempi olisi, jos ei tuossa kasvaisi mitään, mutta en siihen nurmikkoakaan tilalle halua.

Perennoiden tuhoista ei vielä ole tietoa. Toistaiseksi tilanne näyttää hyvältä, paitsi että puutarhagurulta saatu tyräkki kupsahti - kuten se kupsahti gurunkin pihasta.

Kirvat sen sijaan kukoistavat! Ihmettelin kasvihuoneessa chilien ja paprikoiden huonoa kasvua, kunnes huomasin niiden lehdillä kirvojen pissaa. Kirvoja oli niissä ihan valtavasti! Samoin lumipalloheidessä on kirvoja, mitä niissä ei ole koskaan aiemmin ollut, vaikka ovat kirvoille alttiita, ja vanhat päärynäpuut ovat sen näköisiä, että jokin kirva kurittaa niidenkin lehtiä. Missä ovat ne kaikki tintit, joille talvella syötin 55 kg pähkinöitä? Nyt olisi 55 kg kirvoja tarjolla!

6 kommenttia:

  1. Samanmoisia tuhoja on täälläkin. Erityisesti pienet angervot (ruusu-, keiju-, kunkku-), luotettavimmat pensaat koko pihalla, ovat liki kaikki kuolleet. Tai ei ihan, yhdessä pensaassa kymmenestä on kolme lehteä. Tyhmää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei :-( Minä luulin, että angervot kestää ydintuhonkin. Pitänee yrittää ajatella positiivisesti, että onpahan taas asiaa taimikaupoille.

      Poista
  2. Hurjia tuntuvat olevan tämän vuoden tuhot kotimaassa. Mutta sieltä täältä putkahtelevat kirsikat kuulostavat ihanilta, ainakin ajatuksena :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmm, voisi kokeilla perustaa takapihalle kirsikkatarhan, johon siirtää kaikki ne kymmenet kirsikan versot, joita ilmestyy viinimarjapensaiden juurelle. Ainakin näyttävät kestävän talvea paremmin kuin angervot!

      Poista
  3. Onnea ja pitkää pinnaa angervojen pois kaivamiseen. Anopin pihalta nostettiin kolme vanhaa (8 vuotta sitten istutettuja) pensasta ja hiki tuli isälle ja Juhalle jotka ne ylös kaivoivat. Meidän talvikuolleiden angervojen nosto on vielä tekemättä. Huoh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo on olleet tuossa 13 vuotta... Josko vain sulkisi silmänsä aina kun kulkee niiden ohi.

      Poista