34 + 16 = sees

Lämpö ja kuivuus ovat lyhentäneet kasvien elinkaarta sen verran, ettei meinaa turaaja perässä pysyä! Kuukausi sitten alkoi satoa vasta tulla, ja nyt oli havahduttava siihen, että täytyy alkaa ottaa satoa talteen, vaikka alkukaudesta näyttikin siltä, että tästä kesästä säilötään lähinnä vain muistoja.

Säilöntäkausi alkoi perinteisesti etikkakurkuilla, ja kun kurkuntaimia oli hellämielisesti jätetty kasvihuoneeseen liikaa useampi, kävi mielessä, että osan voisi tehdä pikkelssiksi, jota turtsata leivän päälle ja hodarin väliin. Kanssainstagrammaaja tuli apuun ja vinkkasi hyvän kurkkurelishin ohjeen. Siellä sitä nyt on jääkaapissa pari purkillista tekeytymässä.

Kirsikka riehaantui tänä vuonna jostain syystä ja teki ennätyssadon (no, mikä tahansa sato siltä on ennätys, kun ei ole aiemmin juurikaan hedelmöinyt). Koska joko kirsikka oli etuajassa tai rastaat myöhässä, sain kirsikoita pariinkin hillosatsiin. Alkoon ei tullut lähdettyä portviinin hakuun, mutta maustoin hillon ruokalusikallisella tummaa balsamicoa. Jösses, että tuli hyvää!

Lämmön takia puutarhanhoito on keskittynyt lähinnä kastelemiseen (Kangasalan vesilaitos kiittää), mutta koska pilvet pitivät tänään pahimman paahteen poissa, täytyi lähteä ihan kunnolla patsastelemaan tiluksille, paarmojen suureksi iloksi (sitä tuntee olevansa väkevästi elossa, kun paarma puraisee pikkareiden läpi hanurista).

Kierros alkoi kurpitseriasta, jossa jo 3 Roletia, 3 Potimarronia ja 3 Uchiki kuria oli valmiina ruokapöytään. Hyvin tuntuu kurpitsaa tänä vuonna tulevan; ainoastaan Sweet dumpling pohtii vielä tehdäkö hedelmää vai ei. Jopa Potimarron on ruvennut tekemään useampaa hedelmää/kasvi.

Kurpitserian lähistöllä oli muutama ruukku omakasvatekukkia, jotka olivat jo siinä pisteessä, että komposti odotti, vaikka niitä onkin nypitty ja kasteltu ahkeraan. Lämpö ja kirvat ovat aika tuhoisa combo kosmoksille.

Kasvimaalla herneet pullistelivat siihen malliin, että napsin kulhollisen Twinklejä ja ryöppäsin ne pakastimeen. Tänä vuonna naukseri kokeili Oregon sweet pod - sokerihernettä, joka osoittautui todella makeaksi. Vaikka palot ovat kasvaneet jo yli-isoiksi, ovat ne silti meheviä ja makeita. Ryöppäsin niitäkin kulhollisen, kun en hennonut jättää niitä kuivumaan. Kaipa niille jotain käyttöä talvella löytyy.

Toinen kasvimaapullistelija oli valkosipuli, sillä viimein opin, että sitä on lannoitettava kunnolla ja koko ajan. Mahtavan muhkeita bulbseja siellä olikin, kun nyppäsin ne kuivumaan. Enkä nypännyt yhtään aikaisin! Pari Alexandraa oli jo ruvennut avautumaan mullan uumenissa.

Muuten kasvimaa on melkoisen surkeassa kunnossa. Juureksia on turha tänä vuonna odottaa muutamaa turnipsia ja porkkanaa lukuun ottamatta. Itivät huonosti, eivätkä ole kasvaneet juuri lainkaan. Härkäpavun sato on niin minimaalinen, että siitä ei varmaan tule kourallistakaan syötävää. Salaatti alkaa vasta nyt kasvaa. Mutta, liekö syy iässä ja 16 vuoden viherturaamisessa, ei sitä enää ota paineita sadon onnistumisesta. Sitä tulee, mitä tulee. Viimeiset 4 kesää ovat osoittaneet sen, että turha yrittää temppuilla ilmastonmuutoksen kourissa. Aina kuitenkin joku tykkää vallalla olevasta kelistä. Viime vuoden kylmyydessä kaalit bilettivät; tämän vuoden lämmössä pulskistuvat kurpitsat ja fenkolit. Parempi puolisko jaksaa tuskailla sadon onnistumisen kanssa, mutta se onkin vielä niin törkeän nuori.