sunnuntai 7. lokakuuta 2018

Inventaariopäivä

Puutarhan syystyöt on melkein saatu valmiiksi: sato korjattu, marjapensaat leikattu, potit pesty ja varastoitu ja vanha kasvimaa hävitetty. Vielä täytyisi pestä & korjata kasvihuone, kasata uudet kasvilavat ja hakettaa risut kompostia varten, sitten voi vetäytyä sisätiloihin kutimen, Tescon extra strong -teen ja Casualtyn pariin.

Koska sähköpostiin alkaa jo tulla siementarjouksia, oli siemeninventaarion aika. Vähiin ovat siemenet käyneet, kun Grow your ownin tilaus loppui, mutta se on vain hyvä, sillä lehden mukana tuli turhakesiemeniä, joista näillä leveysasteilla ei satoa tule. Ferrari-papua sentään hoksasivat lähettää just, kun olin ehtinyt sen ostoslistalle laittaa.

50-vuotisapurahan turvin olin keväällä hankkinut siemeniä myös ensi kaudelle, tosin harmikseni huomasin ostaneeni lisää violettia paprikaa (tuottaa julmetusti satoa, mutta ei maistu yhtään millekään) ja cucamelonia (tuottaa julmetusti satoa JOS kasvariin eksyy kimalainen. Nykyiseen kasvariin ei eksy. Kokeilen ens vuonna kasvattaa ulkona.), mutta onneksi myös jännittävän rustiikin näköistä myskikurpitsaa Musquée de Provence. Violetin paprikan lisäksi laitoin keväällä kukkapenkkiin vapautettavien siemenien joukkoon myös chilin Lombardo. Se teki paljon satoa, mutta maistui vain tavalliselle paprikalle ja lämmitettäessä menetti senkin maun. Lisäksi oli täynnä siemeniä.

Ostoslistalle menivät chili, oranssi paprika (ne vaan on parhaita: satokausi alkaa aikaisin, maku on mahtava, samoin kuin makeus), joku costoluto-tomaatti (ehkä Costoluto di Parma? Hyviä, satoisia, melko aikaisia ja nättejä tomaatteja), kurkku, ufokurpitsa, Burgess buttercup -kurpitsa (jos jostain löytyy. Kovasti kehuttiin makua), mizuna ja tilli.

Kukkien siemeniä oli vielä mukavasti, mutta lakritsisamettikukkaa täytyy hankkia lisää (hurjan aniksinen. Lakritsia siitä ei kyllä löydä edes etsimällä), ja uusi naapurintäti innoitti hankkimaan kirjolehtistä krassia - se näytti niiden terassilla tosi hienolta.

Ensi kaudella viherturaaja voisi muistaa, että vaikka kasvihuone on iso, ei ihan näin monta tainta kannata sinne laittaa. Tomaattikastiketta on litratolkulla pakastimessa, samoin kuin chiliä (kiitos vinkistä, Sauvajyvänen) ja molempia varmaan riittää pitkälle ensi vuoden syksyyn.

Loppukaneetiksi lämmin suositus: Picasso-pinaatti on säävarma. Ei kukkinut edes näillä helteillä, vaan teki isoja lehdyköitä ja tuotti satoa jopa ensimmäisten pakkasten jälkeen. Maku on vahvan pinaattinen ja maku kestää pakastamisen hyvin.

3 kommenttia:

  1. Samat kokemukset lilasta paprikasta. Paitsi että mielestäni siinä on maku - kroonisen raaka. Näyttää hyvältä, maistuu raa´alle, eli se siitä kokeilusta.

    VastaaPoista
  2. Pitääkin antaa tuolle pinaatille mahdollisuus, minä olen onneton pinaatin kasvattaja. Kaikkien mielestä maailman helpoin, minä saan sen kukkimaan samaan aikaan kuin itääkin. Jos itää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama täällä: pinaatti alkaa sekunnissa kukkia. En tiedä mihin vuodenaikaan se pitäisi kylvää, jotta se tuottaisi kunnolla satoa. Siksi tuo Picasso oli todella positiivinen yllätys.

      Poista