Yhden sitaatin tähden

 

”Minusta tulee karriäärinainen”, sanoi kuuden laudaturin ylioppilas paikallislehdessä 1980-luvun alussa. Meikäläisellä ei ollut aavistustakaan, mikä on karriääri, mutta hienoltahan se kuulosti. Sattumoisin muutama vuosi myöhemmin ostimme kyseisen tytön kotitalon, ja pihalla uskaltauduin kysymään, minne kannattaisi suunnata opiskelemaan. ”Tampereella on laadukkain kielten opetus”, kuului vastaus.

Yksi pieni sitaatti lehdessä sitten määritti, mille kasvuvyöhykkeelle viherturaaja asettui. Nuorisolle tosin vinkiksi, että jos osaat kieliä, ei niitä kannata opiskelemaan lähteä, vaan hyödyntää kielitaitoaan opiskelemalla jotain aivoja haastavampaa.

Ja mikäs tällä vyöhykkeellä on ollut ollessa. Kaikki ihanat kasvit menestyvät japaninsiipipähkinästä mustavahakkaaseen (lasketaanko sienet kasveiksi?) ja anoppi kasvatti menestyksekkäästi meikäläiselle aviomiehen. Tänä keväänä vyöhykkeen kutsun kuuli myös siskoni, joka muutti käsivarrenmitan päähän (huippua!!!). Kirsikkana kakussa karriäärinaisen kotitalo on taas menossa kaupaksi, jolloin pääsemme eroon kuolevalla paikkakunnalla sijaitsevasta talonrotiskosta.

Tampereen ainoa vaihtoehto oli Turku, jonne muistaakseni hainkin opiskelemaan. Sehän olisikin ollut kamala vaihtoehto - ei pelkästään murteen takia, vaan myös rahan. Minähän olisin kaiken omaisuuteni hassannut Kauppilaan ja telttaillut kesän Liedon kukan & puutarhan liepeillä.

Vielä en toivottavasti kuitenkaan ole loppusijoituspaikassani. Kyllä täältä pitää veden ääreen päästä, sillä näin 47 vuoden jälkeen uiminen on edelleen yhtä ihanaa kuin taidon oppiessani Los Pacosissa :-D Jestas, että mä oon vanha!