Alkaa olla taas se vaihe vuodesta, jolloin odottaa kiihkeästi, että saa tuupata esikasvatteet kasvihuoneeseen ja/tai ulos. Niitä kun on nyt joka paikassa: kodinhoitohuoneen tasoilla, työhuoneessa hyllykössä ja pitkin lattiaa, keittiön ikkunalla ja terassilla muovihupun suojissa. Nyt on tähtäimessä vielä ekstratuuppaus, sillä aion majoittaa myös lehtikaktuskokoelmani kasvihuoneeseen/ulos kukinnan toivossa. Ja muutaman anopinkielen voisi uhrata kesän kukka-asetelmiin, kun anoppejakin on siunaantunut aikamoinen määrä.
Kylmän kelin takia ulos ei vielä voi mitään tuupata, eikä kasvihuoneeseenkaan, kun ei sitä kasvihuonetta edelleenkään ole. Routa on yhä maassa, eikä kovat yöpakkaset yhtään auta sitä sulamaan, joten ei olla päästy tekemään kasvarille perustuksia. Ketjureaktion tai oikeammin reagoimattomuuden aiheuttaa myös se, ettei uudessa autossa ole vetokoukkua, joten ei olla saatu haettua asennushiekkaa, eikä asiaa auttanut sekään, että korjaamon jamppa unohti tilata meille koukun, joten tämäkin homma on venynyt parilla viikolla. Sekaan mahtuu myös yksi hauras viikonloppu, jolloin parempi puolisko saattoi ystävänsä hautaan, eikä sellaisena viikonloppuna voi muuta kuin keskittyä hengittämiseen (onneksi me seuraavana jonossa olevat ei kuuluta mihinkään uskontokuntaan, joten perikunta säästyy hautajaisilta. Kylmiön luukusta suoraan uuniin vaan, joskin toivottavasti siinä vaiheessa on kompostointi sallittua. Kauniimpi ajatus maatua maanparannusaineeksi kuin kärvistyä uunissa.).
Muistutin parempaa puoliskoa, että hänellä on vielä talviloma pitämättä, ja mikäs sen hienompaa talvilomapuuhaa kuin kasvihuoneen kokoaminen. Edessä on kuulemma melkoinen määrä käsityötä, mutta toivottavasti kasvari on toukokuun alkupuolella valmis, sillä esikasvatteet tarvitsisivat kunnolla valoa. Vaikka taimihyllykössä on kasvivalo, samoin kuin kodinhoitohuoneessa, ei se millään riitä. Kasvit ovat kalpeita ja honteloita.
Terassille tein kasvihuoneen puuttuessa koekylvöt muovien suojaan. Kylvin useampaa sorttia kaalta, donkkasin perunan ämpäriin ja kiepautin tuoksuherneitä siemenetanaan. Siemenlaatikostossa oli muistilappu salaattikylvöistä, joten laitoin salaattiakin muutaman ruukun tekeytymään - ja ihmeekseni niitä on jo tekeytynyt kovista yöpakkasista huolimatta. Kaalit siirsin äsken isompiin potteihin, ja tänään näkyi perunasta ensimmäinen tupsu.
Seuraavaksi pitäisi keskittyä kasvimaakylvöihin. Ekat tein jo 11.4. mutta en uskaltanut kaikkia kasvimaita vielä kylvää kylmän kelin takia. Kolme lahonnutta kasvilaatikkoa pitäisi uusia (lisää talvilomapuuhaa paremmalle puoliskolle), joskin niiden kanssa täytyy hieman sompailla, sillä niistä pukkaa jo rakuunaa, piparjuurta ja lipstikkaa (sinihomejuusto-lipstikkakeittoa tiedossa!).
Itselle täytyy kalenteriin merkata syksylle muistutus: vaikka lokakuun kohmeudessa on kalseaa kaivella kukkasipuleita maahan, niin tee se kuitenkin - etenkin isoon kukkapenkkiin ja aidan juurelle. Tähän aikaan vuodesta on pienestäkin kukasta iso ilo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti