Riippahernepuut alkoivat kukkia, ja ne tapansa mukaan houkuttelevat kimalaisia, mutta ei siinä määrin kuin aikaisempina vuosina. Toivottavasti kuitenkin siinä vaiheessa kun kasvihuoneessa kasvit kukkivat, on kimalaispopulaatio hiukan elpynyt. Jotenkin en näe itseäni heilumassa sudin kanssa kasvarissa tomaatteja pölyttämässä.
Myyrävuosi on kyllä ollut vuosien tauon jälkeen hurja. Tontin luonnonvaraisessa osassa kulkiessa jalka uppoaa puolta säärtä myöten myyränkoloihin, eikä aluskasvillisuus nouse kuin paikoin, sillä niiltä on viety juuret. Yksi röyhkeä vesimyyrä ui huoletta näkösällä ojassa, eikä juurikaan pelästy ohikulkijoita. Varmaan näyttää veden alla keskaria >:-/ Sain tosin kostoni, kun riistakamerassa näkyi kärppä vesimyyrien pesäkoloilla. Se on sen verran tehokas kaveri, että käy myös aikuisten vesimyyrien päälle. Nuorempi koira jaksaa edelleen uskollisena käydä päivittäin myyräjahdissa, ja viikko sitten lauantaina samaa teki kettu - tosin mun kukkapenkissäni... Ihmetyttää, että tällaisesta kattauksesta huolimatta haukat pysyvät loitolla.
En mä tätä kärhöä ois oikeesti halunnutkaan >:-/ |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti