All you need is Raisio (and a bit of Lieto)

Mustavalkoiset puutarhamatkat ky lähti perinteiselle Kauppilan-reissulle perinteisesti 3.6. Tällä kertaa tosin kymmenen astetta aiempaa kylmemmässä kelissä, ja kohdekin oli muuttunut Kauppilasta Flöriksi. Flör oli siisti ja tyylikäs, ja tarjontakin suuri, hieno ja erikoinen, mutta jotenkin se Kauppilan taika oli kaikonnut. Todettiin, että tuskin tänne enää tulemme.

Matkanjohtaja ei lannistunut, vaan googletteli mitä muita taimikauppoja olisi lähistöllä, ja kas, 11 kilometrin päässä Raisiossa oli Pirilä. Hitusen oli Raisio pois meidän reitiltä, mutta kun huomattiin, että sieltä pääsee helposti kohti lähtöpaikkaamme Hämeenlinnaa, uskaltauduimme matkaan.

Kouluja käyneenä ihmisenä toki tiesin Raision merkkihenkilöt, mutta en osannut odottaa, miten suuri metropoli meitä olikaan vastassa. Ja miten suuri Pirilä! Kyllä turistien päät pyöri ja suut loksahti auki (juu, me olimme ne kaksi hölmistyneen näköistä hottista - kirjaimellisesti: siinä missä natiivit patsasteli t-paidoissa, me olimme varustautuneet paksuilla takeilla, sillä lähdimme jäätävästä tuulesta. Raisiossa oli +17). Kärhöjä sai halvalla ja oli siellä himoitsemani alppipajukin, tosin en raaskinut siihen upottaa 30 euroa. Oli kiva huomata, että paikan myyjät myös hoitivat kasveja - jopa niitä vitosen kärhöjä.

Pirilä vakuutti meidät niin, että päätimme ensi kevään toivioretken kohdistuvan Raisioon. Päätös osoittautui oikeaksi, kun lähdimme paluumatkalle: Bauhaus, Plantagen, iso ostari... Ties vaikka ihan yövymme paikallisessa hotellissa ja virkistäydymme paikallisessa pubissa. Ainoan miinuksen Raisio sai siitä, että meitä ei tunnistettu. Matkanjohtajan kohdalla sen voi ehkä vielä ymmärtää, sillä hänen suuri debyyttinsä on vasta ensi viikolla Viherpihassa (kuva kyllä oli jo edellisessä numerossa), mutta tokihan minut olisi Kotipuutarhan perusteella täytynyt tunnistaa. Ehkä ne olivat vain ujoja.

Mutta ei siinä vielä kaikki. Matkanjohtaja huomasi Liedon kohdalla Kesäkukkia-kyltin ja käänsi auton sivutielle. Päädyimme Liedon kukkaan ja puutarhaan. Ja jösses, mikä kukka ja puutarha! Iso yrttiosasto, missä oli kaipaamani curry-yrtti ja jopa sieniyrtti! Olivat myös tehneet hauskoja yrttiruukkuja, joissa oli mm. grillimix, teemix ja pizzamix, eli kyseisiin nautintoihin sopivia yrttisekoituksia. Kesäkukka-amppelit olivat hurjan hienoja ja kesäkukat todella erilaisia ja erikoisia. Löysin himoitsemani kesäkukat, mutta, köh, meidän auto oli niin täynnä, että jouduin jättämään ne hankkimatta. Pisteet Liedolle myös siitä, että taimikassit ja -laatikot olivat ilmaisia. Flörissä niistä olisi joutunut pulittamaan 20 senttiä ja 80 senttiä.

Mitä siis tarttui mukaan? Viikunapuu (kun halvalla sai), esikkoja, pinkki iiris, jonka joka kerta ostan Kauppilasta mutta joka ei ikinä kuki, siskolle iso lyyraviikuna, parsanjuurakoita parsapenkin laajennusta varten, munakoiso, laventeli, laakeripuu, kärhö, curry-yrtti, sieniyrtti, sitruunalippia, pari syvänpunaista riippapetuniaa, suklaakosmos ja limenvihreä heinätupas, josta nuorempi koira oli kovin kiitollinen ja söi osan :-/

Loppuun kevennys: eilen kasveja ruukuttaessa parempi puolisko huikkasi, että autokatoksen takana on pensas nurin. WTF??? Jep, vesimyyrä oli nakertanut 6-metrisen marjatuomipihlajan juuret, ja kova tuuli oli puuskaissut koko hoidon nurin. Sen pituinen se.