tiistai 30. syyskuuta 2025

Tänään lähtee lehdet

Vielä eilen katselin ihailevasti mantsurianjalopähkinääni, joka oli alkanut pukeutua ruskapukuunsa. Valtavan suuret lehdet olivat hieno sekoitus limenvihreää ja kirkkaankeltaista. Vaan tänä aamuna herättiin -2,8 C:hen, mikä tarkoittaa sitä, että puut ja pensaat pudottavat lehtensä. Fiksuna kävin aamulenkin jälkeen hakemassa kasvimaalta salaattia, mutta keittiössä oli todettava, ettei niitä pakastuneita lötköjä voinut enää leivän päälle laittaa.

Alkaa siis puutarhakauden loppurysäys: tähän saakka kukkineet ahkeraliisat ja daaliat pitää donkata kompostiin ja ruveta pesemään loppuja ruukkuja. Kasvihuoneeseenkin täytyy kurkistaa, sillä jätin sinne muutaman chilin ja paprikan vielä sinnittelemään. Tuskin ovat viime yöstä selvinneet. Kiinanlaikkuköynnöksen ajattelin leikata alas, jahka se on lehtensä pudottanut. On meinaan kasvanut aivan järjettömäksi puskaksi, joka on peittänyt pergolan niin, ettei alta tahdo mahtua ja lonkeroi takapihan vesipisteen yli varaston ovelle. En tiedä toipuuko se leikkaamisesta, mutta ei sen kanssa voi tässä muodossa elääkään.

Sitten on edessä noiden kuvassa olevien sipulien istutus. Kyllä ihmisellä on kanan muisti, sillä ei ole aavistustakaan mihin ajattelin kaikki nuo sipulit laittaa, kun niitä heinäkuussa tilasin. Joku varmastikin upea suunnitelma on ollut, mutta nyt olen aivan pulassa tuon määrän kanssa. On pystykiurunkannusta, lumikelloa, iiristä, krookusta... ja joku aivan käsittämättömän pahalle haiseva sipuli. Takapihalle veikkaan nuo miettineeni, joten sinne ne pitää johonkin kaivaa.

Toisen kompostorin sain tyhjennettyä kasvimaiden pohjalle ja vielä on toinen tyhjennettävänä. Ihmetyttää Biolanin uuden kompostorin kansimekanismi - se meinaan jäätyy talvella, joten kompostori on jonkin aikaa käyttökelvoton. Vanhassa kompostorissa kansi lukittuu kuminyörillä, joten se toimii säässä kuin säässä. Tyhjennysurakan jälkeen laitan vielä talvivalkosipulit ja syyskylvöt multiin. Sitten elämä siirtyykin sisätiloihin, voi plääh.

2 kommenttia:

  1. Loppurysäys on meneillään ja sitten alkaa talviunen aina eli haaveilua, siemen- ja juurakkofirmojen listojen pläräystä, tilauksia...vaikka mitä ja tietenkin villalanka, se onkin ihan parasta! Tuo pahalle haiseva sipuli onkin oikea ihanuus varmasti, meillä niitä on monta ja tykkään! Mullakin sipuleita on jokunen istutettavana vielä ja tietenkin valkkarit. Kasvihuoneiden pesukin sitten on vielä työlistalla. Meillä elo ei siirry vielä sisätiloihin, jahtikausi alkaa ja minulla ajo eli koiran homma, kun koiraa ei ole. Mukavaa lokakuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa hienoa, että teillä on metsästäjä talossa - ei tarvitse tyytyä kaupan virolaiseen hirveen tai ruotsalaiseen kauriiseen. Kotimaista riistalihaa ei tunnu olevan myynnissä missään. Puolisolla on onneksi kollega, jolta silloin tällöin saadaan ostettua kaurista.

      Poista