maanantai 7. heinäkuuta 2014

Purkkarifarmari

Minähän en suinkaan ole ainoa meidän perheestä, joka tekee puutarhakokeiluja. Omaa, erittäin laajaa puruluuviljelmää ylläpitää puutarha-apulaiseni Saimi Marketta, ja siinä vasta onkin hommaa! Puruluut eivät nimittäin ihan pienellä vaivalla kasvakaan.

Puruluut vaativat pitkän kylmäkäsittelyn, joten talvella ne täytyy haudata hankeen, jos aikoo saada kunnon sadon. Alkukevät on hankalaa aikaa puruluuviljelijälle, sillä kun lumet ovat sulaneet, on maa vielä roudassa, eikä puruluita saa istutettua maahan. Paljaalle maalle niitä ei kuitenkaan voi jättää, koska ne silloin helposti päätyvät parempiin suihin. Tässä vaiheessa puruluut kannattaa kuskata havupuiden alle odottamaan roudan häviämistä.

Puruluut hyötyvät kumppanuuskasveista. Hyväksi on huomattu mm. kärhö, päivänlilja ja iiris. Myös kaalta ja punajuurta on kokeiltu, mutta huonoin tuloksin. Maaperän suhteen puruluut eivät ole  tarkkoja. Yhtä hyvään lopputulokseen pääsee sekä savessa, kompostimullassa että kaupan ostomullassa.

Syksyn koittaessa puutarhurin päivittäinen aherrus palkitaan: sieltä täältä saa kaivettua esille vettyneitä, multaisia, lötköjä puruluita, joita voi nauttia mm. sohvalla ja sängyssä.

3 kommenttia:

  1. Saaliin hautaaminen on tärkeää. Täytyyhän koiranruokakin ensin "riiputtaa".
    Tarina ajalta hyvin kauan sitten ja herkkävatsaisimmat voivat lopettaa lukemisen tähän.

    Perheemme karhukoira oli saanut mökkipitäjän paikallisosuuskaupasta kokonaisen naudanpaistin, joka ei vanhuuttaan kelvannut enää ihmisruoaksi. Äitini, purkaessaan tavaroita autosta, oli laittanut paistipaketin kuistille odottamaan jatkokäsittelyä, mutta paketti katosi mystisesti. Käärepaperi löytyi vähän matkan päästä metsänreunasta. Hetken kuluttua vanha karhukoira saapui metsästä kuono multaisena ikään kuin tietäen, että paketti oli ollut tarkoitettu sille. Kätköön ei koskettu koko kesänä ennen kuin seuraavana kesänä koira kaivoi sen jälleen esille. Ilmeisesti paisti ei kuitenkaan vielä silloin ollut riittävästi raakakypsynyt, koskapa se haudattiin uudelleen. Sitä seuraavana kesänä paisti oli koiran mielestä syömäkelpoinen... Jaa niin, mutta tekeehän ne ruotsalaisetkin hapansilakkaa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :-DDD Raakakypsytettyä rosvopaistia!

      Poista
  2. Vettyneet puruluut on ihan parhaita! Erityisesti vaaleilla tekstiileillä nautittuina. t. Kokkipottilan assarit

    VastaaPoista