keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

Ei ihan hirveesti naurata

Kuvassa on komatsuna, jota kylvin kasvihuoneeseen salaatti- ja wokkivihreäksi. Alku näytti hyvältä, mutta sitten kaalikoit, joita on tänä vuonna ennätysmäärä, hoksasivat kasvuston ja rei'ittivät sen yhdessä yössä. Samalla tuhosivat vieressä esikasvaneet pak choit.

Suurimman osan kaalikasveista olen esikasvattanut sitä silmällä pitäen, että kun ne ovat tarpeeksi isoja, ei kirppojen hampaat niihin enää pysty, joten ne voi huoletta siirtää kasvimaalle. Kirppoja on tänä vuonna hämmästyttävän vähän (jei!), mutta kaalikoit tekevät sitäkin isompaa tuhoa. Kaikki kasvimaat, joissa kaalta kasvaa, ovat harsotettuja, mutta se ei kaalikoita estä.

Yhden harson alla kasvoi komeat, esikasvatetut Nero di Toscanat, ja yhdestä ehdittiin jo saada satoa. Seuraavana päivänä niistä oli suurin piirtein vain rangat jäljellä. Inventaario osoitti, että harsojen alla muhii neljää erilaista toukkaa ja satamäärin kirvoja (!). Ikinä ei ole kirvat kaalikasveihin tykästyneet, mutta tänä vuonna kirvojakin on niin paljon, että yllätin niitä jopa imuttamassa muovikukkaa. Harson alla öttiäisillä on hyvät oltavat, kun linnut eivät pääse niitä napsimaan.

Toukkaisia broccoleja ja calabreseja olemme tottuneet syömään, joskin viime vuonna harso onnistui pitämään toukat loitolla. Eniten harmittaa se, että tästä näyttää tulevat rucolaton kasvukausi. Kasvimaalla sen nujersi ne harvat kirpat, ja kasvihuoneessa rucolaruukuista vain pölähtelee kaalikoita. Mitzunasta onnistuttiin saamaan yksi sato ja toisen laitoin kasvuun. Josko se olisi jotenkin epäviehättävä kaalikoiden mielestä.

Rucolaa kompensoimaan olen kylvänyt sinappia (kuvassa). Kaalikasvi käsittääkseni sekin, muttei niin kirppojen ja kaalikoiden suosiossa kuin rucola. Reikiä lehdissä on, mutta ei ihan älyttömiä määriä. Sinapissa on mukava maku ja se käy sekä salaatteihin että lämpimiin ruokiin.

On muuten erikoista, että kun viimein kaupasta löytyi ötökkätorjuntaan tarkoitettua verkkoa, se on hyvin kapeaa ja repeytyy helposti. Kaalikasvit ovat kuitenkin niin isoja, että tarvitsevat reilunkokoisen suojan. Samoin ihmetyttää, miksi ei mistään löydy sitä keltaista tahma-ansaa, jonka avulla britit suosittelevat kirppojen tuhoamista. Varmaan tepsisi kaalikoihinkin. Vihannesten yllä ei viitsi mitään tuholaismyrkkyä suihkuttaa, kun se päätyy kuitenkin omaan suuhun ja samalla voi vahingossa tuhota hyvisöttiäisiäkin.

7 kommenttia:

  1. Voi harmi, että nuo tuhoötökät ovat löytäneet kasveihisi. Minun kasvini ovat saaneet olla onneksi (ainakin toistaiseksi ja toivottvavasti jatkossakin) rauhassa tuholaisilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pidän kovasti peukkuja, että kasvisi säästyvät ötökkäinvaasiolta. Satoisaa kesää :-)

      Poista
  2. Mä vähän kauhulla odotan, miltä Kivistön kaalipenkit näyttää, vaikka ne on harsojen alla. Viime viikonloppuna oli jo koit ja kirvat työssään. Pitikin valita tällainen vuosi kaalikasvatuksen testailuun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaalit on niin hyviä, että niistä tykkää jokainen ötökkäkin. Kyssä- ja savoijinkaalit on meillä menestyneet parhaiten. Kaipa niiden lehdet on liian paksut ja nahkeat ötököiden hampaille.
      Toivottavasti saatte Kivistössä reiättömiä ja toukattomia kaaleja.

      Poista
    2. Lehtikaalit oli kyllä ihan reikäisiä, mutta muut (parsa- ja kukkakaalit) näyttivät säästyneen pahimmalta. Vesikrassi oli myöskin maistunut. Nypin nyt kaikki koteloituneet ja koteloitumattomat toukat pois mutta aika säälittäviltä ne kyllä näyttävät.

      Poista
  3. Sadattelen samaa siitä kaaliverkosta. Ihan liian repeytyvää ja kapeaa. Meillähän varikset repivät sen verkon päreiksi, sananmukaisesti. Kaaliverkkoa on ympäri kasvimaata ja kaalit täynnä öttiäisiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saas nähdä tuleeko kaalisadosta yhtään mitään.

      Poista