Kasvivaloa ja punainen rakkaus

 

Alkuvuodesta 2020 parempi puolisko hankki esikasvatteille kasvivalon ja hyvin äkkiä tuli huomattua valtava ero taimissa: valon alla kasvaneiden taimien varret olivat tanakat, lehdet tummanvihreät ja juuristo muhkea. Kesällä 2019 ei yksikään chili kypsynyt ja tänäkin kesänä meni hilkulle. Sen vuoksi tänä syksynä päätin testata, josko esikasvatuksen voisi aloittaa reilusti etuajassa, koska nyt taimien hyvinvointi ei olisi ainakaan valonpuutteesta kiinni.

Normaalisti olen aloittanut chilien ja paprikoiden kanssa tammikuussa ja sitten odotellut kuukauden itääkö mikään, tehnyt mahdolliset uusintakylvöt ja saanut huhtikuussa kasvihuoneeseen päivähoitoon n. 10 cm:n korkuiset taimet. Nyt laitoin siemenet kasvuun lokakuun lopulla, kun olin varma, että itämiseen menee taas se kuukausi ja uusintakylvöjä täytyy kuitenkin tehdä. Arvioin, että taimet olisivat sirkkalehdellä joulukuun alussa, jolloin kylväisin uudelleen ne, mitkä eivät ole itäneet, ja ne puolestaan olisivat sirkkalehdellä tammikuun alussa.

Nämä peijakkaat itivätkin viikossa ja olivat marraskuun puolivälissä sirkkalehdillä, ja suurimmalla osalla on nyt jo oikeatkin lehdet. Isoimmat taimet olen joutunut siirtämään omiin purkkeihinsa. Ainoastaan paprika Baby red on jäänyt itämättä, joten sen kylvin uudestaan, mutta se tulikin siementilauksen kylkiäisenä, joten ei ole iso menetys, jos se ei idä lainkaan. Osa taimista on jo 5 cm:n korkuiset.

Nyt sitten jännätään, saanko pidettyä nämä hengissä sisätiloissa seuraavat 5 kk. Ehkä varmuuden vuoksi teen alkuvuodesta vielä kylvöjä, sillä ajattelin testata tällä kertaa myös taimien latvomista, jotta niistä tulisi matalammat ja tuuheammat.

Tähän aikaan vuodesta ruokapöytään eksyy kotimaisia juureksia, jotka ovat nyt ihanan halpoja. Lanttua tosin ei olla vielä ostettu, sillä se oli Kerttu-kääpiönaukserin erityisherkkua, ja kirpaisee ajatellakin, että tänä talvena ei ole lanttukerjääjä leikkuulaudan vieressä nakottamassa. Mutta punajuurta on syöty kilokaupalla ja taas rakastuttu punajuuren ja jeeran yhdistelmään. Punajuuresta ja hirvestä tehtiin mausteisia lindström-pullia, hummus pinkitettiin punajuurella (sopii nachojen kanssa todella hyvin) ja Hannelen punajuuri-cashew-jeeratahna on upea lisuke mille tahansa ja huippuhyvää juurileivän päällä. Firman pikkujouluissa Periscopessa punajuuren kylkeen tuli tyrniä ja rakuunaöljyä, kalakoftien kanssa chef teki Ottolenghin punajuurirelishiä, ja fantasiaosastolla valmistettiin lämmin salaatti paahdetusta punajuuresta, kanasta, lehtikaalista ja Saint Agurista.

Viikonloppuna tuli muuten todistettua, että Musquée de Provence on vallan syöntikelpoista, vaikka kuori jäikin pullonvihreäksi. Sisus oli muutamassa kohdassa vaaleaa ja kovaa, mutta suurin osa lohenpunaista, makeaa, tuoksuvaa ja mehukasta. Tänään onkin taas kurpitsacurrypäivä.