keskiviikko 12. helmikuuta 2025

Paprikapaniikki

Taas ihmistä koetellaan. Paprikat eivät millään ruvenneet itämään, joten jouduin kylvämään niitä useaan otteeseen. Etenkin Zazu ja Timia jumpittelivat niin, että olin jo luopua toivosta niiden suhteen. Timian siemeniä oli pussissa onneksi reilusti, joten sen uusintakylvö ei kirpaissut, mutta Zazua oli pussissa vain 4 kpl, joten tähän kauteen hölvääntyi kaksi kallista pussillista, eikä tuloksena ole kuin kolme kitukasvuista tainta. Ärgh.

Seuraavaksi oli haasteena taimien kellastuminen, jonka jotenkuten sain ruotuun lannoitteen avulla, mutta sitten osa paprikoista alkoi lurpattaa ihan urakalla - chilit sen sijan kukoistavat! Hirveä troubleshoottaus, mistä lurpatus johtuu: onko liian kylmää, märkää, kuivaa, pimeää... Ei ole vieläkään selvinnyt. Ainokainen Timia, joka selvisi toiseen pottikokoon asti, kurtistui niin pahasti, että olin jo heittää sen kompostiin. Sen verran tiukasti taimi oli kuitenkin juuristaan potissa kiinni, että hellyin ja annoin sille vielä armonaikaa. Jospa se keksisi alkaa kasvattaa sivuhankoja ja pelastuisi.

Hätäpäissäni tilasin Korpikangassiemenfrööltä paikkaussarjaksi paprikan Lemon dream, jottei nyt vallan paprikatta jäädä tällä kaudella. Talven ruokiin meillä käytetään pussikaupalla pakastettua paprikaa, joten sadolle olisi tarvetta. Lemon dream näyttää itävän hyvin, mutta saa nähdä ehtiikö se tuottaa satoa kesän aikana, kun ollaan jo reilusti helmikuussa. No, jos hätä iskee, täytyy ensimmäisen kerran elämässä turvautua taimitarhojen paprikantaimiin, jotka yleisimmin ovat nimikkeellä "punainen paprika", eikä lajiketta voi sen kummemmin valita.

Loppukaneettina eilinen MKL-ruoka (mitä kaapista löytyy). Parempi puolisko oli taas mennyt hamstraamaan Lidlistä salamia, joka ei meikäläisen ruokavalioon kuulu, joten otin avukseni Googlen, jotta pääsen salamista eroon. Vastaan tuli kerrassaan omituinen Hungarian potato bake, joka kuulemma on erinomainen lisuke grilliruualle "to soak up the booze". No, ihan selvin päin kokkasin ja söin sen, mutta kyllä siinä vaiheessa, kun sotkutteli vuokaan vedellä laimennettua ranskankermaa ja keitettyjä kananmunia, tuli miettineeksi, että onkohan tästä ihmisen ruuaksi. Oli kuitenkin! Yllättävän hyvää pehmoruokaa, jota en kuitenkaan grillattujen makkaroiden lisukkeeksi tarjoaisi...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti