Lupa viuhahtaa

Näköjään ihminen tottuu viikossa siihen, että piha kuhisee erinäisiä jamppoja, ja yrittää olla siivosti sisätiloissa silloinkin, kun jampat ovat jo häipyneet autuaammille kattoraksoille. Nyt on talon yllä hieno katto ja ihmisen yllä mukavat kotirievut. Hyvin jampat hommansa hoitivat, mutta se kyllä ihmetyttää, että tuokin sukupolvi osoitti sanansa pelkästään talon miespuoliselle henkilölle ja sivuuttivat rouvan kokonaan, vaikka rouva sekä tilasi että maksoi heidän työnsä. Erittäin ärsyttävää >:-/ Tikkaiden väriä kyllä rouvalta kysyivät, vaikka se ei ois rouvaa voinut vähempää kiinnostaa.

Kuu ehti vaihtua, ja sehän tiesi sitä, että a) lomautus iski jälleen, b) nuorempi koira täytti 4 v. ja c) siemenlaatikoston toinen luukku aukesi. Menin sitten lankeamaan Korpikangassiemenfröön oranssiin leijonankitaan sekä saman lajin Day and night -lajikkeeseen (vaniljaa ja viininpunaa) ja eukalyptukseen, kun sitä niin moni viime vuonna kasvatti. Myöhäisherännäinen tahtoo testata kans! 

Korpikankaalle isot kudokset siitä, että myy muutakin kuin Nelson gardenia ja Impectaa. Kovin jää lajikevalikoima suppeaksi, kun joka paikassa on vain nämä samat siemenfirmat esillä - ei viitsi siemenvalikoimaa edes käydä katsomassa, kun tietää jo mitä on tarjolla. Toki brexit vei meiltä brittisiemenet, mutta eikö nyt saksalaisia olisi saatavilla? Tai itäeurooppalaisia?

Kukista esikasvuun lähti myös hämähäkkikukka, joskin joku sanoi, että sen kasvattaminen on hankalaa. No, jos ei onnistu, niin toivottavasti Tommiskan puutarhasta sitä taas keväällä saa. Lisäksi kylvin kesäleimun Cherry caramel ja hassun koristeheinän Isoräpelö. 

Tomaateista kylvöön menivät ananakset Ribbed ja Noir, toinen musta Nooir de crime, Irish liquor, Zlatava, Costoluto di fiorentino ja ikivanha Lidlistä löytynyt Herzfeuer. Kokeilen taas myös vanhaa vihollista purjoa, joka on hankala hiutula kasvattaa, mutta joka on niin ihanaa voin kanssa pannulla pyöräytettynä.