Sotatila sieraimissa

Tiedäthän sen hetken, kun olet keskittynyt kirjaan tai kutimeen, ja harsosääski alkaa hoveroida näkökentässä ja väkisin tunkea sieraimesta sisään. Täällä se on päivittäinen riesa >:-/ Vuosia sitten ostin jouluksi amarylliksen, jonka uumenissa kotiin saapui harsosääskipopulaatio. Sen kanssa tapeltiin pitkään, useamman vuoden, joskin onneksi Tarhurin avulta saatiin keltaisia liima-ansoja ötököiden pyydystämiseen. Lopulta populaatio nitistyi, ja sieraimiin virtasi vain puhdasta ilmaa.

Mikä lie iili iski viime jouluna, kun amarylliksiä piti oikein kaksin kappalein hankkia, minkä seurauksena saamme taas nauttia harsosääskien läheisyydenkaipuusta. Päivittäin saa harsareita litsiä ikkunoista, onkia mehulasista ja katsella, kuinka ne rakastavat kiipeämistä inkiväärin juurakossa. Että osaavat olla ärsyttäviä!

Ripsiäiset sen sijaan näyttävät hetkeksi hävinneen. Pitkin talvea niitä metsästin otsalampun ja lähinäkölasien valossa ja tungin torjuntapuikkoja kukkaruukut täyteen. Kyllä ne jostain taas esiin pölähtävät, mutta onneksi Tarhurin apu (ei ole maksettu mainos) rientää hätiin ripsiäispetopunkkien avulla. Viime kesänä punkit popsivat ripsiäiset chileistä ja paprikoista kasvihuoneessa. Ehkä punkkeja uskaltaisi sisätiloihinkin vapauttaa, vaikka ajatus on hitusen puistattava.

Harsosääsket nitistyvät esikasvatteista, jahka kasvatteet saa laitettua kasvariin, mutta sisätiloista niiden häätäminen tulee varmaan taas olemaan työlästä.