Mutta siis siinä ne nyt on, Hollannista Suomeen muuttaneet pelargonit! Tammikuun lopussa tein tilauksen ja laitoin lähetyspäivätoiveeksi maaliskuun puolivälin. Viikko sitten maanantaina taimet lähtivät kohti Suomea ja eilen tupsahtivat Kangasalle. Yksi lajike oli jäänyt tulematta, mutta se ei onneksi ollut niitä sykähdyttävimpiä, ja taimitarha oli korvannut hinnan (kokonaista 2,70 €) luottokortille.
Kasvit olivat selvinneet matkasta suhteellisen hyvin, vaikka vähän hirvitti yölämpötilojen huitominen -10:n paikkeilla. Onneksi kasvit olivat olleet kuljetuksen aikana sen verran lämpimässä, ettei pakkasvahinkoja ollut sattunut. Kasvien mukana tuli käyttöohje, jota kiltisti noudatin, joskin aamulla oli iik-hetki, kun huomasin multapaakkujen kuivuneen rutikuiviksi yön aikana. Äsken siirsin taimet isompiin potteihin, kun näyttivät juurtuneen istutuspotteihinsa, ja otin ne seurakseni tänne meidän kirjastohuoneeseen.
Ketäs meille sitten muutti? Hassun hapsuinen ja pinkki Pelargonium caffrum x, tummanpuhuva Pelargonium vespertinum, hehkuvan violetti Brigitte Stisser, pinkki tähtipelargoni Lotusland, karkkiraitainen Harlequin my love, oranssi tähtipelargoni Vancouver centenial [sic], kirjavalehtinen Ville de Paris, ja se viime vuonna kaihertamaan jäänyt Creamy nutmeg.
Vaikka ollaan nippa nappa kevään puolella (sunnuntaina näkyi eka kurki!), nyt jo mietityttää, miten/missä uudet pelargonit saa talvehtimaan. Vähän käy kateeksi naapurin mummo, jolla on autotallin jatkeena suuri-ikkunainen huone, jonka ikkunalla näkyy talvisin kasvivalon alla supertuuheat pelargonit. No, ties vaikka syksyyn mennessä on lottovoitto iskenyt ja meidänkin autotalli saanut moisen jatkeen. Tosin kyllähän työnantaja taas suunnittelee meikäläiselle digitaalista päivätoimintaa, mutta tuskin se kovin kauan kestää, eikä palkassakaan ole hurraamista, joten sen varaan ei talvehtimishuonetta kannata laskea.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti