sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Kuohkeutta etsimässä

Meillä tykätään tehdä lämpimiä voileipiä - kukapa leivänsyöjä ei tykkäisi. Lisäksi se on loistava tapa "hävittää" edellisen aterian loput. Kun aikoinaan aloimme leipomaan leipämme itse, ei kaupan leipää tule enää ostettua kuin hätätapauksessa. Paitsi paahtoleipää - omiin kolmioleipiin.

Paahtoleipä on vielä mysteeri... että onko se vain teollisten kohotusuunien ja höyryuunien ansiota, että leivästä tulee täysin tasalaatuinen, höttöisen kuohkea ja pehmeä pinnasta alkaen. Tuntuu kuin painovoima ei kaupanleipään vaikuttaisi. En tiedä. Itsetehdyn paahtoleivän, vai pitäisikö sanoa vuokaleivän, koostumus on vähän vielä hakusessa. Haluaisin siis, että leipä olisi teollisen esikuvansa tapaan sopivan höttöinen. Toistaiseksi olen testaillut tyypillisiä hiivaleipäreseptejä sekä oliiviöljypohjaisia reseptejä pitkähköillä nostatuksilla/vaivauksilla.

Lisäksi leipä saisi olla hieman isompi, että siihen voisi pinota täytteitä vähän vapaammin. Vaikka kuinka olen etsiskellyt, isoja vuokia ei ainakaan meiltäpäin löydy niin mistään kaupasta. Leivän maussa ei ole mitään vikaa, ainoastaan koostumus saisi olla parempi. Oikeastaan vaimon valmistama ei-makea briossileipä on aika lähellä täydellistä, tosin se on herkkä murustumaan ja hajoamaan palasiin.

Pitänee jatkaa kokeiluja.

Edit: Reseptintynkää... joka sopii 15 cm pitkään pikkuvuokaan.

200 g luomuvehnäjauhoja
100 g kokojyväluomuv.jauhoja
3 tl kuivahiivaa
(tilkka oliiviöljyä ja maitoa)
1 tl suolaa
200 g vettä

Sekoitellaan ensin kuivat ainekset ja nesteet erikseen ja yhdistellään sitten vaivaten kunnes sekoittuneet kunnolla. Annetaan levätä 10 min kelmulla peitettynä huoneenlämmössä. Meillä on takkaseinän vieressä usein talvellakin aika hyvä paikka antaa leivän levätä ja kohota.
Jatketaan vaivausta siten, että annetaan taikinan olla kulhossa ja nostellaan sitä reunasta taittaen keskelle - kuten viikattaisiin lakanoita. Nostellaan taikinaa kaikista ilmansuunnista kertaalleen ja annetaan taas levätä 10 min peitettynä. Tätä prosessia (viikkaus + lepo) toistetaan yhteensä 3 kertaa alkuvaivauksen lisäksi. Sitten annetaan levätä 1- 1½ tuntia kunnes kohonnut kaksinkertaiseksi.
Nostetaan taikina jauhotetulle tasolle ja painetaan siitä kevyesti ilmat pihalle. Painellaan taikinasta suorakaide lätty, jota aletaan taas viikata, siten että otetaan yksi kolmasosa ja taitetaan keskelle, sitten toisen pään yksi kolmasosa taitetaan keskelle. Käännetään 180 astetta ja toistetaan. Nyt taikinan pitäis olla kimmoisa pallo ja suurinpiirtein vuoan kokoinen. Sauma alas ja annetaan kohota vuoassa 35-45 minuuttia kelmulla peitettynä kunnes lähes kaksinkertainen.
Esikuummennetaan uuni 240 asteeseen ja asetetaan lisäksi uuninkestävä pelli uunin alaosaan kuumenemaan. Pistetään leipävuoka paistumaan, alennetaan uuni 200 asteeseen ja kaadetaan kupillinen vettä pellille antamaan uuniin höyryä. Paistetaan noin 35 min kunnes pinta on kullanruskea. Nostetaan ritilälle lepäämään.


8 kommenttia:

  1. Psyllium estää murustumasta. Saa tavallisista kaupoista. Tuo halvempaa kuin Fiber Husk.
    http://www.erimenu.fi/tuote/Finax%20Finland%20Oy/Finax%20Psyllium/:valokuvat/

    VastaaPoista
  2. Paahtoleipää en ole minäkään koskaan onnistunut saamaan kunnolliseksi. Muuten melkein leivät meillä leivotaankin kotona. Paitsi ruisleipää tulee kanssa ostettua...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikä siinä onkin, että omatekemästä leivästä tulee aina niin hyvä mieli, vaikka sitä onkin tehnyt viikoittain jo vuosia.

      Poista
  3. Kaunis leipä. Saisko reseptiä?

    VastaaPoista
  4. Täytyypä kaivaa arkistoja löytyiskö tuosta reseptiä... tuppaan vain itse aina sooloilemaan lennossa :)

    VastaaPoista
  5. eti jostain pain de mien resepti, se on se mitä paahtoleipä oikesti leivottuna on. kaupan paahtiksessa pitää muistaa myös että se säilytetään muovipussissa, se säilytys on osa "leivontaa" jolla siitä tulee se mitä se on.

    VastaaPoista
  6. Täytyypäs tuo pain de mie tsekata kun paahtista alkaa taas tekemään mieli.

    VastaaPoista