sunnuntai 28. heinäkuuta 2024

Kierroksilla

Eilen nypityt marketat

Vuosien mittaan on puutarhurille kehkeytynyt kesärutiini: yhtenä päivänä kierretään kesäkukkaistutukset ja saksitaan huonoksi menneet kasvinosat ja kukkineet kukat kompostiin. Seuraavana päivänä tehdään kasvihuonekierros, jolloin korjataan satoa ja siistitään taimia. Kolmantena päivänä tehdään sama fiksaus kasvimailla. Sitten onkin taas aika kukkakierrokselle. Bonuksena on lauantain lannoituskierre, jolloin lannoitetta saavat kaikki ruukuissa sun muissa astioissa kasvavat kasvit.

Tuliterä floristisetti: hevosenruokintaämpäri ja uudet sakset

Tällä systeemillä kaikki kasvit saavat huomiota, mutta puutarhurin ei tarvitse isoa määrää hommia tehdä kerralla. Ai niin, pakko vielä mainita eilisen superkierros: kierrettiin naukserin kanssa tontti ja hätyytettiin tontin päädystä lentoon kaulushaikara :-0 Ikinä ei ole kaulushaikaraa näillä hoodeilla näkynyt. Upea lintu, ja kuuluu kuulemma nykyään pelikaanien sukuun. Hmm, pitäisköhän tontin mielikuvitukseton nimi Haapala vaihtaa Pelikaanilaksi?

Vaikka vielä ei s-sanaa mainitakaan, sillä kesää on kolmannes jäljellä, on joutunut jo kompostoimaan kasveja isohkolla kädellä. Kosteus on homehduttanut kosmoksia ja zinnioita, kurpitsoista harva on tehnyt hedelmän alkuja, ja kurkkusesonkikin näyttää olevan lopuillaan. Kasvimailla herneet ovat hommansa hoitaneet (kehnosti) ja parit parsakaalit nypin ylös, kun viherryksen sijaan ruskistuivat. Sadonkorjuukausi on kuitenkin vasta aluillaan, joten suurin osa kasveista saa vielä kasvaa. Papuja näyttää tulevan hienosti, ja palsternakat tekevät hurjan kokoisia lehtiä, joten toivottavasti siellä muutama juurikin on kasvamassa.

Kesäkurpitsa ei kasvanut sitten millään, kunnes tämä Bush baby alkoi pukata satoa jäätävät määrät. 

Sienimetsään olisi päästävä, sillä naapurien pihoissa näkyy jo punikkitatteja ja pyörälenkillä tavattiin eka kehnäsieni. Näillä lämpötiloilla sienestys tosin pitäisi ajoittaa aamuyöhön.

Ja vaikka ei s-sanaa vielä mainita, niin on siellä kivoja asioita tiedossa: Jenna Kostetin Neulottu Kalevala II ilmestyy, ja saman tekee Pastanjauhannan Ritva Kyllin Ruokaa reissussa. Postin lokeroon tupsahti 600 grammaa lanoliinia tirsuvaa villalankaa, ja uusi neulekuviokin on jo excelöity, joten kivaa tekemistä riittää. Saako jo jäädä eläkkeelle?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti