Yritin lykätä siemenpussien inventointia ihan vain siitä ilosta, että saa miettiä ja hehkutella sen tekemistä (köyhää, tiedän), mutta enhän sitä kovin pitkälle malttanut pantata, etenkin kun yleensä Thompson & Morganin siemenluettelo tulee postilaatikkoon lokakuun lopulla, ja silloin täytyy olla ostoslista valmis, ettei mopo lähde liiaksi keulimaan.
Nyt otin inventaariossa tiukan asenteen: jos ei kasvi ehdi Suomen kasvukaudessa kasvaa, niin heitän siemenet pois, koska vievät vain turhaan tilaa sekä siemenlaatikostossa että kasvimaalla. No en raaskinut heittää, mutta laitoin sivuun sillä nootilla, että vapautan ne luontoon toukokuussa, eli ripottelen johonkin päin tonttia ja annan luonnon hoitaa loput.
Ostoslista oli jo osaksi muotoutunut keväällä, sillä kasvimaita kylväessä merkkasin ylös, mitkä siemenet loppuivat. Loput ostettavat tulivat inspiraationa muiden puutarhurien kasvatuksista. Listalle ei loppujen lopuksi päätynyt kuin 5 itemiä. Kumma kyllä, kun viikonloppuna Thompson & Morgan meilasi, että nyt ois siemeniä sikahalvalla, tilauksessa olikin 17 eri kohtaa. Hmm.
Mutta kun se paras maissi Butterscotch oli tarjouksessa, samoin kuin herne Twinkle ja papu Fasold. Kaikkia noita mulla on vielä, mutta onpahan sitten riittävästi myös keväälle 2018. Ja aina täytyy kokeilla uutta palsternakka- ja pinaattilajiketta. Ja muutamaa kukkasta. Potimarronille, härkäpavulle ja pak choille oli ihan oikea tarve, ja tokihan Sungold tarvii kaverikseen toisen kirsikkatomaatin. Enkä ollut ikinä hoksannut kokeilla ananaskirsikan kasvattamista kasvihuoneessa. Ens vuonna tulee sekin kokeiltua. Lopuksi vielä tarjosivat taimien merkkaustikkuja halvalla, joten tartuin tarjoukseen, sillä jostain syystä nuo 50 nykyistä tikkua ei riitä enää mihinkään.
Ohitettaisko tuo marraskuu pikakelauksella, niin joulukuussa pääsis jo ostamaan multaa tammikuun esikasvatuksiin?
maanantai 17. lokakuuta 2016
tiistai 4. lokakuuta 2016
Vielä vähän aikaa viherkieltoa
Lokakuun aurinko jaksaa yhä kypsyttää tomaatteja ja paprikoita, vaikka ne öisin hytisevätkin kasvihuoneessa kylmän kourissa. Kurkkujakin tulee, joten pärjätään varmaankin vielä ens viikko omilla vihreillä, ennen kuin täytyy taas turvautua kaupan antimiin. Viikonloppuna laitan kasvihuoneen pakettiin, sillä tuo kalvakka aurinko ei jaksa enää tuoda kunnolla makua.
Kasvimailla rucola ja kaalit vielä kukoistavat. Savoijin pelastin jo jääkaappiin, vaikka se kylmää kestääkin. Jatkuva jäätyminen ja sulaminen eivät kuitenkaan hyvää tee. Broccolit tuskin jaksavat enää kukkia, joten ne päätyvät loppuviikosta kompostiin. Nero di Toscana saa jäädä sijoilleen maan jäätymiseen asti. Siitä on kiva riipiä lehtiä keittojen, muusien, patojen ja pastojen mausteeksi.
Kaikki mahdollinen on nyt säilötty, joten viikon ruuat menevät nyt tällä reseptillä: joka päivä käytetään ruuanlaittoon jotakin pakastimesta; vähintään kerran viikossa syödään sieniä ja vähintään kerran viikossa kurpitsaa. Eilen haudattiin leppäsavustetun luomukaritsanmaksan jämät omatekoisen lihaliemen (pakaste) ja kuivattujen tattilastujen kanssa omista perunoista (pakaste) tehdyn muusin alle ja paahdettiin koko komeutta uunissa. Tänään syödään lindströmejä (pakaste) ja uunipaahdettuja perunoita (pakaste) vuohenjuustodipin kanssa, ja huomenna teen kurpitsafalafeleja freekehjuuresten (pakaste) kanssa. Eiköhän näillä eväillä varastot ala tyhjetä ensi kautta varten.
Lauantaina tehtiin ihania kurpitsalettuja aamiaiseksi. Täytyykin ottaa tästä viikonlopputraditio: perjantaina paahdetaan kurpitsa ja tehdään illalla taikina jääkaappiin. Aamulla sitten paisto ja päällistahnojen teko. Saadaan kodinhoitohuoneeseen tilaa tulevia esikasvatteita varten, sillä kurpitsat vievät sieltä kokonaisen pöydän. Juu, enää 3,5 kk esikasvatuksen alkuun :-)))
Kasvimailla rucola ja kaalit vielä kukoistavat. Savoijin pelastin jo jääkaappiin, vaikka se kylmää kestääkin. Jatkuva jäätyminen ja sulaminen eivät kuitenkaan hyvää tee. Broccolit tuskin jaksavat enää kukkia, joten ne päätyvät loppuviikosta kompostiin. Nero di Toscana saa jäädä sijoilleen maan jäätymiseen asti. Siitä on kiva riipiä lehtiä keittojen, muusien, patojen ja pastojen mausteeksi.
Kaikki mahdollinen on nyt säilötty, joten viikon ruuat menevät nyt tällä reseptillä: joka päivä käytetään ruuanlaittoon jotakin pakastimesta; vähintään kerran viikossa syödään sieniä ja vähintään kerran viikossa kurpitsaa. Eilen haudattiin leppäsavustetun luomukaritsanmaksan jämät omatekoisen lihaliemen (pakaste) ja kuivattujen tattilastujen kanssa omista perunoista (pakaste) tehdyn muusin alle ja paahdettiin koko komeutta uunissa. Tänään syödään lindströmejä (pakaste) ja uunipaahdettuja perunoita (pakaste) vuohenjuustodipin kanssa, ja huomenna teen kurpitsafalafeleja freekehjuuresten (pakaste) kanssa. Eiköhän näillä eväillä varastot ala tyhjetä ensi kautta varten.
Lauantaina tehtiin ihania kurpitsalettuja aamiaiseksi. Täytyykin ottaa tästä viikonlopputraditio: perjantaina paahdetaan kurpitsa ja tehdään illalla taikina jääkaappiin. Aamulla sitten paisto ja päällistahnojen teko. Saadaan kodinhoitohuoneeseen tilaa tulevia esikasvatteita varten, sillä kurpitsat vievät sieltä kokonaisen pöydän. Juu, enää 3,5 kk esikasvatuksen alkuun :-)))
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)