Päivä alkoi v:llä

 

Se tunne, kun astut ovesta ulos ja ensimmäinen ääni mikä kuuluu ei olekaan linnunlaulu, vaan rits, rits, rits... Kasvihuoneen takaseinän pleksi oli puoliksi irrallaan ja iloisesti rispaantui tuulessa. Äkkiä korjaamaan, jottei tule enempää vahinkoa. Vaan eipä ollut helppoa, kun kasvihuoneen sivuilla on vielä hanget korkeat nietokset, jotka ovat pinnasta kovat, mutta eivät kantavat. Jouduin siis konttaamaan kasvihuoneen taakse, eikä siinä vaiheessa kantautunut naapuriinkaan linnunlaulua, vaan konttaavan eukon kiroilua. Sori siitä.

Koirien kanssa saatiin lenkki tehtyä, mutta aamiaisen aikaan alkoi myrsky järjettömine tuulenpuuskineen. Välillä tuntui, että ikkunat lentävät kohta sisään. Vaan eipä sekään valmistanut kohtaamaan näkyä, kun lähdin koirien kanssa ulos ja katsahdin kasvihuoneeseen. Vasen etuseinä puuttui kokonaan. Pleksit olivat lentäneet pitkin tonttia ja revenneet. Ja kas, yksi kattopleksikin oli irronnut ja lentänyt ties minne. Hälytin raksavastaavan hätiin ja yritin saada haettua pleksit pöpeliköstä. Ei ollut helppoa. Lunta on edelleen yli polven, eikä hanki enää kantanut, ja tuuli tarttui koko ajan plekseihin. Täytyy myöntää, että siinä vaiheessa maailmasta loppui kirosanat.

Esarointi vaihtui lennossa jesarointiin, kun alumiinilistoilla ja jeesusteipillä yritettiin paikkailla kasvaria siihen kuntoon, ettei se ihan kokonaan hajoaisi. Välillä tuuli rymäytti koko kasvihuonetta niin, että se liikkui paikoiltaan.

Edelleen tulee hurjia puuskia, joten vähän väliä joutuu käymään vilkaisemassa ovatko teippaukset pitäneet. Kädet on ihan raapaleilla ja sääret mustelmilla, kun jäätävä tuuli on tehnyt hangen pinnasta kovan ja karkean. Eikä ulkona pääse mihinkään ilman nastakenkiä, kun kaikki paikat ovat jäätyneet liukkaiksi.

Olis mulla varmaan ollut lauantaille mukavampaakin tekemistä >:-/

Brexit todellakin vei perunat

 

Kovasti Larsviken oli perunoitaan tänne lähettämässä, mutta sitten tuli viesti, etteivät lähetäkään, kun brexitin takia eivät saaneet tarpeeksi sellaisia pottuja, joita voi Suomeen myydä. Suomella on siemenperunoille suoja-aluevaatimus. Chef jo säikähti, jäädäänkö tänä vuonna kokonaan ilman oman puutarhan perunoita, sillä viime vuoden perunasato Suomessa oli huono.

Vaimo siitä sitten googlettamaan kotimaisia siemenperunamyyjiä, ja löytyihän niitä muutamia. Lajikkeet ovat vaan sitä samaa vanhaa, jotka on jo moneen kertaan testattu, ja uutuuksina on vain jauhoisia skottipottuja. Mustilan puutarhaan päädyin ja nappasin ostoskoriin Aspargesia, Marabelia ja Annabellea. Ei mikään riemastuttava setti, mutta riittävän hyvä. Toivottavasti lähettävät perunat ripeästi, sillä juhannuspottu pitäisi jo panna kasvihuoneeseen.

Kasvihuoneessa alkoivat kaalikasvit ja samettikukat jo itää. Kylmää keliä lumimyrskyineen ovat luvanneet, mutta eivätköhän nuo kuplamuovin alla pärjää. Jos lämpötila on laskenut alle -20:n, on taimiin tullut kylmävioitusta. Osa on siitäkin selvinnyt, mutta kasvu on selvästi hidastunut. No, sitten laitetaan uudet kylvöt kehiin, jos kevät kovin kylmäksi keikahtaa.

Kylvö-överit

 

Mihinkäänhän ei tähän aikaan kaudesta mitään enää mahdu, mutta kun katse osui saunassa majaileviin, varastoon viemistä odottaviin kylvökippoihin, ja maaliskuun lokerossa siemenlaatikostossa oli jostain syystä hervoton määrä kukkien siemeniä, päätin yhdistää nämä 2 ja laittaa muutamahko zinnia ja asteri esikasvuun. Enemmänkin olisin laittanut, mutta multa loppui kesken (taas!).

Normaalisti esikasvatan kesäkukat loppusijoitusruukuissaan kasvihuoneessa, mutta vielä on siihen ihan liian kylmä, eikä ruukkuja edes saisi kuskattua kasvariin kaiken tuon lumen ja jään läpi. Lumi ja jää on myös syynä kylvövermeiden saunottamiseen, sillä varaston oven edessä on edelleen meikäläistä kainaloihin asti ulottuva, katolta pudonnut lumi- & jääkasa, joka kätevästi estää sekä varaston ovelle pääsyn että sen aukaisemisen, joten mitään ei saa varastoon vietyä. Eilen Kangasalan vesilaitos ilmoitti, että vesimittarit vaihdetaan parin viikon päästä etäluettaviin, joten toivomme, että asentaja on sekä ketterä että hoikka, sillä vesimittari sijaitsee kyseisessä varastossa. Ja katolla on edelleen valtava määrä lunta ja jäätä odottamassa putoamistaan oven tukkeeksi. Vaihtoehtoisesti toki sää voisi muuttua helteiseksi ja sulattaa lumet.

Kaalikasvit kävin jo kylvämässä kasvihuoneeseen, sillä viime viikonloppuna aurinko lämmitti kasvihuonetta sen verran, että sain muovitettua kylvöhyllyköt. Ja kun vauhtiin pääsin, kylvin kasvihuoneeseen myös salaattia ja retiisiä. Ehkä myös muutaman samettikukan (32 kpl). Kaipa kaikki nuo kukat johonkin kesällä mahtuvat kasvamaan – myös se setti sipulikukkia, joihin katse osui vahingossa Tokmannilla.

Vaikka nyt on ollut hienoja, aurinkoisia päiviä, ei lumen takia ole päässyt vielä viemään esikasvatteita päivähoitoon kasvihuoneeseen. Järkeilinkin, että esikasvattamisen suhteen ei pitäisi tuijottaa kalenteria, vaan lumen määrää. Runsaslumisina talvina kannattaisi esikasvatus aloittaa kuukautta myöhemmin kuin normaalisti, niin ei tarvisi tuskailla ylikasvaneiden rimpuloiden kanssa.

Keittiön ikkunalla talvehtinut Cream fantasy -chili alkaa kohta kukkia :-0 Vielä loppuvuodesta kyseinen yksilö oli rehevä ja runsas, mutta sitten se alkoi kuolla oksa kerrallaan. Yksi oksa jäi sinnittelemään ja nyt siitä puskee uusia alkuja ja kukkia. Eilen huomasin, että Creamin vieressä majailevissa kaffirlimeissä (en sano limetti; on se sen verran ruma sana) oli järkyttävä määrä vihannespunkkeja, mutta toistaiseksi ne eivät onneksi näytä vaihtaneen majapaikkaansa Cream-reppanaan. Olispa se hurjaa, jos saisi jo alkukesästä omia chilejä :-0

Larsvikeniltä tuli meili, että din order är packad och skickas nu, joten seuraavaksi kasvihuoneeseen menee peruna.

Se aikaisesta keväästä

 

Raksavastaava kävi reilu viikko sitten lapioimassa lunta pois kasvihuoneen vierestä, koska lumivallit ylettyivät jo yli kasvihuoneen katonharjan, joten katolta ei saanut enää lunta harjattua pois ilman isompia manöövereitä. Samalla rupeamalla raksavastaava myös lapioi kasvihuoneen oven edustan puhtaaksi ja sai nakuteltua jäätä pois liukuoven kiskolta sen verran, että pääsin kampeamaan itseni kasvihuoneeseen. Kovasti oli routa edelleen keikutellut kasvarin lattiaa, mutta muuten kaikki näytti olevan kunnossa.

Seuraava haaste olikin vetää vatsaa sisään ja ujuttautua varaston ovesta sisälle, sillä katolta pudonneen lumen takia ovi aukenee vain osittain. Mutta kun halusin saada esikasvatushyllyköiden muovit paikoilleen. No, muovit kyllä sain varastosta kasvihuoneeseen, mutta keli on edelleen niin kylmä, että muovit jämähtivät saman tien koviksi koppuroiksi, eikä niitä saanut levitettyä hyllyjen suojaksi.

Vaan eipä tuolla ole väliäkään. Vielä ei ole kevään tuntua ilmassa, ja kamala lumimyräkkä on luvattu ens yöksi, joten täytyy jaksaa himmailla kaalikasvien esikasvatuksen kanssa ja tyytyä hoivaamaan tomaatintaimia. Tavistomaatit ovat jo suurimmaksi osaksi isoimmissa poteissa, mutta kirsikkatomaatit vasta sirkka-asteella. Leijonankidat terhakoituvat ihan silmissä, ja kelloköynnökset kasvavat sellaista vauhtia, että tulen olemaan pulassa niiden kanssa ennen kesäkuuta. Täytyy keksiä jonkinlainen tukisysteemi niille, jotteivät ala kietoa itseään toisiin taimiin.

Sen verran on hangen pinta huvennut, että huomattiin meidän lähteelle tapahtuneen jotain talven aikana. Toissa kesänä lähteen pinta oli kuivuuden takia matalalla, mutta jopa viime kesän helteissä se pysyi normitasolla. Ihan loppukesästä vesi muuttui hernekeitonvihreäksi. Nyt näyttää siltä, ettei lähteessä enää ole vettä lainkaan (rusakko kylläkin kävi laittamassa kuopan pohjalle papanan). Toivottavasti lähde vielä palautuu ennalleen, sillä se on koti sammakoille ja vesiliskoille. Eikä tuollainen ammottava monttu ole mikään kaunistus pihassa.