torstai 23. lokakuuta 2014

Täydellinen ajoitus

Näin sen pitääkin mennä: edellisenä päivänä nypittiin viimeiset purjot kasvimaalta ja kulautettiin ekat mukilliset glögiä (Alkon holiton glögi on järkyttävän makeaa, yäk), ja seuraavana päivänä postilaatikossa oli lohdukkeena Thompson & Morganin siemenluettelo. Ensipläräisyllä ei mitään mullistavaa uutuutta osunut silmään, paitsi että nyt heiltäkin saa limebasilikaa, mutta onhan se huikeaa kääntää katse jo sesonkiin 2015.

Seuraavaksi on tiedossa siemenlaatikoston inventaario ja sitten ruvetaankin väsäämään tilauslistaa T&M:lle. Kyllä se tästä, vaikka pimeys ja kylmyys ovatkin vallanneet puutarhan.

keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Sadonkorjuumuhennos

Tässäpä mukava tapa käytellä kauden viimeisiä juureksia ja kasviksia. Olen nyt väsännyt tätä ohjetta ainakin kolmella eri tavalla ja lopputulos on ollut aina hyvää. Ja mikä parasta ohje on helppo.

Seasonal Stew:
- 400-500 g lihaa (melkein mitä vaan, itse käyttänyt hirven kylkeä, naudan sisä- ja paahtopaistia)
- n. 500 g kasviksia ja juureksia (kurpitsa on aivan loistava, mutta palsternakka ja paprikat käy mainiosti)
- 1 sipuli
- 4 dl hyvää lientä (kasvis, kana tai lihalientä)
- 1-2 dl tomaattikastiketta (omatekemää)
- valinnaisesti sokeria ja/tai valkoista balsamicoa (etikan voi korvata sitruunamehullakin) 
- vettä
- suola, pippuri
- tuoretta chiliä
- persilja
- muut mausteet (olen käyttänyt mm curry- ja -'ras hanout'-sekoituksia hyvällä menestyksellä, kurpitsan kanssa käy myös kaneli hyvin)

Silppua sipuli, ja pistä kuullottumaan kasariin. Jauha tai viipaloi liha pieneksi. Mitä huonompaa ruhon osaa, niin sitä pienemmäksi. Viimeksi tein paahtopaistista, niin jätin isoiksi suikaleiksi. Sipuli pois ja liha paahtumaan, että neste haihtuu pois ja liha saa vähän väriä. Sipulit mukaan kasariin. Lisää pienehköiksi palasiksi leikatut sadon antimet, anna paahtua hetki sekoittaen ja lisää liemi ja tomaattikastike. Lisää suola ja mausteet. Annetaan muhia kannen alla noin puoli tuntia. Tsekkaa välillä ettei neste lopu. 10 min ennen loppua tarkista maku. Tässä vaiheessa voi myös lisätä happoa ja tai sokeria, mikäli kasvikset ja juurekset eivät enää tässä vaiheessa syksyä ole niin maukkaita tai makeita. Persiljaa ja mietoa chiliä päälle. Helppoa ja hyvää.

sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Ämpärishow II

Toukokuussa noita ämpäreitä täytettiin hiki hatussa, ja nyt kun kasvarista tuli enemmän hometta kuin ruokaa, oli otettava vanha tiskiharja kauniiseen käteen ja alkaa kuurata ämpäreitä ja kasvihuonetta puhtaaksi satokautta 2015 varten.

Viime viikolla saatiin kasvarista vielä muutama kypsä tomaatti, paprika ja chili. Nyt heitin raa'at tomaatit surutta pois, mutta paprikat (ämpärillinen) keräsin talteen ja samoin puolet (ämpärillinen) chileistä. Chefin ens viikon haaste onkin keittää lisää chilikastiketta ja keksiä ruokia vihreistä paprikoista.

Satokausi ei tietenkään ole vielä ohi! Kasvimaalta pukkaa yhä varsi- ja juuriselleriä, palsternakkaa, purjoa, kirveliä, salviaa, persiljaa, salaattia ja ilmasipulia. Lohdullista, sillä muu osa pihasta laitettiin jo talvikuntoon.

Oli muuten mielenkiintoista kerätä nuo ämpärit seuraavana päivänä. Tummat ämpärit ovat sekä ISON hämähäkkilajin että etanoiden mieleen. Hrrr...

perjantai 10. lokakuuta 2014

Kauden 2015 eka siementilaus

Ai miten niin ajoissa? 3 kuukauden päästähän nää tarttee jo laittaa esikasvuun!

Kävin pläräämässä muistikirjaani tätä blogausta varten, ja siitähän se googletus sitten lähti. Piti ihan vain tsekata, saako mistään Trinidad perfume- ja Hungarian hot wax -chilejä, ja saihan niitä, osoitteesta http://www.pepperseeds.eu/. Trinidad perfume lähti saman tien ostoskoriin, mutta Hungarian hot waxin vaihdoin Hungarian yellow waxiin, koska sen scovillet on tasan 0, kun taas Hungarian hot waxin scovillet kasvaa sitä mukaa, kun hedelmä muuttuu vihreästä keltaisen kautta punaiseksi.

Koska minimitilaus oli 5 € (postimaksuineen), lähti kyytiin vielä italialainen Marconi purple -paprika, kauniin värinsä ja hyvän grillattavuutensa ansiosta. Olisihan siellä toki ollut tarjolla kuriositeettina myös Penis red- ja Penis yellow -chilit, mutta niissä oli sen verran kovat scovillet, etteivät olisi lautaselle päätyneet, vaan niillä olisi ollut lähinnä... no... dekoratiivinen arvo. Ehkä sitten isommassa kasvihuoneessa.

2 tuntia, ja tilaus oli matkalla Suomeen! Ei lainkaan hullumpaa. Vajaassa viikossa olivat kotipostilaatikossa, ja kaupan päälle oli tullut vielä keskitulisen Orozco-chilin siemeniä. Ainoa miinus oli, että vaikka sivulla sanottiin, ettei luottokorttimaksajien tartte luoda PayPal-tiliä, en itse päässyt maksamisessa muuten eteenpäin. Tai sitten en vain osannut. Mutta seuraavakin chili- ja paprikatilaus luultavasti lähtee tuohon osoitteeseen.

tiistai 7. lokakuuta 2014

Chilikastike

Todella mahtavaa, että kasvimailta saa vielä satoa, vaikka syksy tekee kovasti tuloaan. Meillä on ollut meneillään vimmattu säilöntä jo useamman viikon. Vaikken olekaan mikään hc chiliharrastaja, on sillä ollut aina tärkeä paikka ruoanlaitossa. Joten kun puutarhavastaava oli hankkinut keväällä Espellettechilin siemeniä, oli oma chilikastike no-brainer.

Nyt on tullut kokeiltua pariakin erilaista kombinaatiota ja tässä mietteitä niistä

- paprikaa ja chilejä (siivottuna siemenistä ja sisäseinistä)
- tomaattia (valinnainen)
- pari valkosipulinkynttä
- etikkaa
- sokeria (käytin tummaa muscovadoa)
- yrttejä (valinnainen)
- hieman vettä (nestettä yhteensä sen verran, että höyrystyminen on hyvin käynnissä)

Annetaan muhia kannen alla höyryssä kunnes paprikat (ja muut ainekset) pehmenevät. Ajetaan sauvasekoittimella kastikkeeksi. Annetaan muhia vielä lisää, että nestettä haihtuu ja koostumus on hyvä. Tarkistetaan maku. Etikan ja sokerin tasapainon kukin voi säätää mieltymystensä mukaan.

Kuvassa on ensimmäisen kastikkeen koostumus. Mukana siis monia eri tomaattilajikkeita ja Shison yrttiä. Valmista kastiketta tuli noin 2-3 dl. Kastike onnistui todella hyvin, ja voin sanoa, että se oli parempaa kuin mikään kaupan kastike (esim sriracha). Toisella kerralla en käyttänyt juurikaan tomaattia enkä yrttejä. Tällöin espelletten "savuisuus" tuli mahtavasti esiin ja kastike oli erilaista kuin ensimmäisellä kerralla, mutta aivan yhtä hyvää. Vähän kuten entinen kollega sanoi "Tämä jatkoon!".



Heippa, esikoiseni!

Ja tosikoiseni ja kolmikoiseni! 10 vuoden palvelemisen jälkeen kasvimaiden reunalaudat alkoivat lahota ja pukata sientä, ja kasvualustat olivat täynnä horsman ja ruusun juuria, joten ryhdyimme purkamaan ihkaensimmäistä, toista ja kolmatta kasvimaatamme. Kyllä niiden olikin jo aika lähteä, sillä yhden oli vallannut jättimäinen raparperi, jolla me ei juuri mitään tehty, kun ei olla raparperin suuria ystäviä. Luigi joutui kampeamaan raparperin irti rautakangella, koska juurakko oli niin valtava. Samalla huomattiin, että raparperi tarjoaa lehtokotiloille oivan talvehtimispaikan, joten sekin oli hyvä syy siirtää moinen monsteri pois kasvimaalta.

Toisessa kasvimaassa oli riehaantunut rakuuna ja kolmannessa oregano, ja näitä irrottaessa löytyi kasvimaiden uumenista vielä 5 perunaa, 1 savoijinkaali ja 1 kurpitsa, eli kokonainen ateria! Oli hiukkasen jäänyt kitkeminen tältä kesältä, kun tiedettiin kasvimaiden vetelevän viimeisiään.

Alunperin oli tarkoitus käyttää osa vapautuvasta alueesta uuden, ison kasvihuoneen perustuksiin, mutta hanke on nyt jäissä, kun ei tuo nykyinen työnantaja kovin varmalta tunnu. Mutta kyllä minä tämän vielä hankin, ennen kuin täytän pyöreät 25.

Koska jäljelle jäi "vain" 5 kasvimaata, tarvitaan tietysti ainkin 2 uutta lisää ens keväälle. Siinähän se talvi menee leppoisasti, kun miettii, mihin ne kannattaa perustaa.

torstai 2. lokakuuta 2014

Punaista! Keltaista!

On se jotenkin päheetä lokakuussa nyppiä varkaita tomaateista, poimia pari kiloa punaisehkoja tomaatteja ja viimein löytää kasvarista punastuneita chilejä ja paprikoita - ja myös kellastuneita paprikoita. Kauan ne jaksoivat kitkuttaa vihreinä, ja epätoivo oli iskeä, mutta syyskuun lopun lämpö ja valo saivat paprikat ja chilit tajuamaan, että nyt on aika toimia.

Bullhorn mix -paprikat (nuo keltaiset ja punaiset suippopaprikat) on mukavan makeita ja hirmuisen satoisia, joten niitä kyllä kylvän ensi vuonnakin. Punaiset alkoi kypsyä ensin, ja luulin jo, ettei keltaisia edes tule, kunnes satuin pöyhäisemään yhtä tuuheaa puskaa. Sieltähän niitä löytyi! Topepo rosso -paprika sen sijaan kypsyy hitaasti, joten joutunemme syömään sen vihreänä. Eikä satoisuus todellakaan kuulu sen meriitteihin.

Alun vaikeuksista huolimatta olen tykästynyt Espeletteen, josta tulee todella hyvää chilikastiketta, ja sen tulisuus on melkoisen hyvin hallittavissa. Joe's long -chiliäkin alkaa viimein tulla, mutta en oikein tiedä, mitä sen kanssa tekisin - keittiössä kun vieläkin roikkuu iso nippu viimevuotisia, kuivattuja Joe's longia. Täytynee valjastaa chef tekemään seuraavaksi pelkästään chiliruokia.

Nyt on korkea aika ruveta miettimään ens vuoden paprika- ja chililajikkeita ja hankkimaan siemeniä, sillä 3 kuukauden päästä laitetaan ne jo esikasvuun :-)  Meillä jatkoon pääsevät Bullhorn mix ja Espelette. Joe saa ehkä levätä ens vuoden, jotta saadaan nuo nykyiset käytettyä. Ja aina tarvii kokeilla jotain uutta! Itseä kiinnostaisi paprika Trinidad perfume, jossa on kuulemma Habaneron maku, muttei lainkaan tulta. Samoin Vampire-chiliä olisi kiva saada, kun se kasvaa ensin violettina ja muuttuu kypsyessään punaiseksi (on sekin ihan pätevä syy valita lajike!). Hungarian hot wax -chili on myös ostoslistalla, koska se on kuulemma niin mieto, että sitä voi lisätä vaikka salaatteihin.

Mahtuuks nää kaikki kasvariin?

keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Muutetut ruukut

Pelargonit ja tuoksuherneet kyllä kukki vielä ihan nätisti, mutta muutosta teki mieli. Jo pitkään oltiin Luigin kanssa pohdittu, millä korvataan meidän paraatipihan "säänkestävät" ruukut, jotka kestivät n. 3 vuodenajan sään ja sitten alkoivat murentua. Kaupoissa oli tarjolla max. -20 C:n kestäviä muoviruukkuja ja sitten niitä samoja lasikuitu-savi-mitälie -ruukkuja, jotka oltiin jo toimimattomiksi havaittu. Kauppojen betoniruukut puolestaan olivat niin pieniä, etteivät olisi meidän pihalta mihinkään erottuneet.

Mietittiin jo josko ruvettais itse valamaan betoniruukkuja, kunnes Luigin silmät osuivat puutarhaguruni pihalla olleisiin, käyttämättömiin ruukkuihin. Guru ei ruukkuja kuulemma enää tarvinnut, joten kävimme peräkärryn kanssa ne sosialisoimassa omalle pihallemme. Siinä ne nyt tönöttävät syysasetelmissaan, enkä voi kieltää, etteikö mielessä ole jo muutamaan otteeseen käynyt niiden pukeminen kevät- ja kesäasuihin. Eihän siihen enää ole kuin 7 kuukautta!