Nuorempi koira kävi toiveikkaana haistelemassa sokeriherneen versoja, mutta ei niistä vielä rouskuteltavaa saa. Tavallinen herne on itänyt todella huonosti, vaikka tein uusintakylvöt jo toukokuun lopulla. Valkosipulista tulee surkea sato: toinen lajike teki kymmenkunta sipulia, toisesta ei taida tulla yhtäkään elinkelpoista yksilöä.
Sienet sen sijaan ovat riehaantuneet kylmästä ja kosteasta: naapurin pihalla näkyi herkkusieniä, ja meidän nurmikolla palloilee kolme voitattia. Mikä siinä onkin, että naapureiden pihalla kasvaa laatusieniä kartiohuhtasienistä herkkutatteihin ja korvasienistä herkkusieniin (eikä ne syö niitä), mutta meillä on vain pulkkosientä ja voitattia.
Kasvihuone alkaa jo muistuttaa matalahkoa viidakkoa. Tomaatit kukkivat ennätysaikaisin, ja raakileita näkyy siellä täällä. Yritän pysyä voitolla varkaista, mutta siltikin ne yllättävät lähes päivittäin. Chilit ja paprikat jurovat vielä. Saas nähdä tuleeko niistä satoa lainkaan. Ens vuonna pitää valita paremmat lajikkeet. Ensimmäinen kurkku on jo näkyvissä. Basilikat alkaa kukkia, joten chefille koittaa pestontekoaika, vaikka pakastimessa on vielä muutama rasiallinen viimevuotistakin. Se on kuitenkin paras tapa säilöä yrtit, sillä siten niiden maku säilyy hyvänä.
Kauan meni, ennen kuin saatiin viherkielto laitettua markettiostoksille - yritetään siis nyt saada kaikki kasvikset omasta pihasta, eikä osteta niitä kaupasta. Hiukan yksipuolistahan tuo vielä on: pinaattia, salaattia, kyssäkaalta, retikkaa, lehtikaalta ja yrttejä, mutta eiköhän valikoima kohta täydenny perunalla, sokeriherneellä, kesäkurpitsalla, parsakaalilla ja sipulilla.
Kurkkua pukkaa |
Tukkafetissikoppis |
Vuoden ahkerin lisääntyjä. Välillä nakertavat omenaminttua ja sitten taas antautuvat rakkaudelle. Ei hullumpi tapa viettää kesä. |