perjantai 28. heinäkuuta 2023

Kaalikesä

Selkeästi stripettyy

Taas tuli kantapään kautta opittua, ettei satoa pidä pitää itsestäänselvyytenä. Viime vuonna tuli pakastettua kilokaupalla papuja ja kurpitsaa, ja loppukeväästä sitä tuskaili, kun ei ollut saatu kaikkea syötyä talven aikana. Vaan nytpä ollaan onnellisia, että viimevuotisia on vielä pakastimessa, sillä tästä tulikin kylmä kesä. Kurpitsasato näyttää nyyksähtävän kahteen Potimarroniin, eikä hallan ja kauriiden jäljiltä papuja tule kuin ehkä kourallinen.

Kaalit sen sijaan rakastavat kylmyyttä. Suippokaalista saadaan 3 kaunista yksilöä, joista yksi jo heitettiin grilliin yrttivoin kera. Samoin parsakaali tekee 3 muhkeaa kukintoa, joista yksi päätyi wokkiin. Black russian -lehtikaali on peittänyt alleen salaattia ja persiljaa, ja sitä ollaankin pakastettu sellaisenaan ja tehty useampi setti pestoa. Myös Emerald ice on kasvanut muhkeaksi, joskaan se ei maullaan peittoa Black russiania. Mutta pakkaseen päätyy sekin, jahka ensin ollaan tehty siitä Ottolenghin lehtikaali-sitruunahässäkkää.

Kasvihuone selvästi kärsii kylmyydestä ja kosteudesta, mutta sadosta on silti tulossa hyvä; chilien ja paprikoiden suhteen suorastaan erinomainen. Ensimmäiset kurkkukilot on jo pikkelöity ja tomaateista tehty yksi setti kastiketta.

Chileistä ensimmäisenä kypsyi Cream fantasy, josta parempi puolisko on tehnyt chilisoosia (blitzattu chili, valkosipuli, sipuli ja iso tukko korianteria kukkinen ja varsineen tekee aivan mahtavan tuoresoosin) ja laittanut yhden setin fermentoitumaan. Myös Aji mango ehti kypsyä ja se onkin mukavan hedelmäinen, joskin sen verran tulinen, että pieni siivu riitti meikäläiselle. Sugar rush stripey alkaa pikkuhiljaa stripettyä, ja Aji guyana on tekemässä aivan jäätävän kokoisen sadon. Lisäksi pikkupuskat Pretty purplea ja Numex twilightia ovat kypsymässä, ja ensimmäiset hedelmät näkyy myös mökiltä nyysityssä ranskalaisessa mysteerichilissä. Että eiköhän parempi puolisko pysy chileissä ensi kauteen asti.

Paprikoista ollaan syöty jo pari Siberian bonusta, ja eilen kypsyi ensimmäinen Zazu. Zazustakin on tulossa hurja sato, joten saadaan tulevanakin talvena kopistella jäisiä paprikoita pakastimesta keittoihin ja patoihin.

Mutta ennen talvea vois vielä tulla kesä, eikö?

tiistai 25. heinäkuuta 2023

Kitaristi

Suorastaan olen huumaantunut näistä mun leijonankidoistani (on siellä isosilkkikukkaakin joukossa). Upeita värisävyjä, ihanaa karkintuoksua ja maljakossakin viihtyvät viikon verran. Kun yhden varren napsaisee mukaansa, alkaa sivuhangoista kasvaa uusia kukkia. Ja pakkastahan nämä kestävät jonkin verran, joten eivät ihan ekoihin kylmiin kuukahda.

Ulkona on hauska seurata, miten kimalaiset humpsahtavat kukan syövereihin, ja tykkää näistä muutkin öttiäiset. Ihmettelin maljakon vieressä olevaa mustaa pipuraa, kunnes huomasin vihreän toukan rouskuttavan kukkaa päättäväisesti ja kakkaavan samalla keittiön pöydälle. Yäk.



Ensi kaudelle purkkapinkkiä

Mutta siis missään nimessä en pelargoneihin hurahda, vaikka ostinkin Vinhan kirjakaupasta Susanna Rosènin ja Eivor Rasehornin kirjan Ihanat pelargonit. Mahtavan asiapitoinen kirja, ja opin, että maailmassa on tähti-, sormi- ja kaktuspelargoneja. Sellaisten siemeniä kun saisi jostain, mutta en ole osannut googlettaa asiaa tarpeeksi tarmokkaasti. Ehkä seuraavalla lomarupeamalla sitten, sillä palkkatyö alkaa taas viedä mehut ihmisestä.

maanantai 17. heinäkuuta 2023

Kovin kummallinen kasvukausi

 

Kesä on jo puolivälissä, mutta sato antaa odottaa itseään. Lehtikaalta ja kurkkua saa kyllä puputtaa mielin määrin, mutta kaikki muu on omituisen keskenkasvuista. Ensimmäinen kesä, ettei vieläkään saada kasvimaalta salaattia (vasta nyt alkaa itää), saati sitten herneitä (kauriit söi), papuja (halla vei, eikä härkäpavut itäneet) tai pottuja (kohta ehkä alkavat kukkia). Alkukauden kylmyys ja sitä seurannut kuivuus olivat mahdoton kombo sadolle.

Onneksi viime vuonna tuli pakastettua papuja ämpärikaupalla, joten sitä satoa riittää vielä talveksi, mutta olishan se ollut kiva saada tuoreita papuja fermentoitavaksi, kun ne on niin mahdottoman maukkaita.

Se on positiivista kasvimaalla, että viileät yöt ja heinäkuun kosteus ovat pitäneet talvivalkosipulit yhä kasvussa. Normaalisti nyppään ne näillä main ylös, kun alkavat helteissä kellastua. Nyt oletettavasti saadaan todella muhkea valkosipulisato, kun olen muistanut niitä lannoittaakin ahkerasti.

Kasvihuoneessa kurkut tekevät hyvää satoa, ja osan saa jo laittaa etikkaan lillumaan, kun ei kaikkea millään ehdi syödä. Hyvä niin, sillä menossa on viimeinen purkki viimevuotisia etikkakurkkuja. Ensimmäinen paprika (Siberian bonus) ehti jo oranssistua, mutta kovin kärsivät chilit ja paprikat auringon puutteesta. Homehtuvat ennen kuin kypsyvät. Sugar rush stripey on tekemässä hurjaa satoa, kunhan vain saisi sitä aurinkoa hiukan. Avitettiin häntä vaihtamalla kasvihuoneen kellastuneita seinäpleksejä uusiin kirkkaisiin, jotta pieninkin auringonsäde pääsisi raidoittamaan chilejä, mutta vielä ei tulosta näy.

Ensimmäiset tomaatit saatiin juhannuksena, mutta sitten kypsyminen tyssäsi, kun helteet häipyivät. Bumble bee ja Sungold ovat tyytyneet vähempään aurinkoon, joten niitä ollaan jonkin verran saatu, mutta muut pysyttelevät sitkeästi vihreinä.

Mutta sentään päästiin narisevalla autollamme Pinsiön taimistolle asti, ja kiertelin siellä lompakko levällään. Valitettavasti oltiin liian myöhään liikkeellä, joten hapsuharmaalepät olivat jo loppu. Sulkaharmaalepän onneksi sain ja pilvikirsikan, joten ei tarvinnut tyhjän peräkärryn kanssa palata kotiin (no ei se oikeasti olisi ollut tyhjä, sillä menomatkalla liityin Pirkkalassa sähköpyöräilijöiden iloiseen klaaniin). Pirilä mainostaa seireenin lailla sitruunapihlajaa -20%:lla, joten jollain tekosyyllä tarvisi saada auton nokka kääntymään siihen suuntaan. Tarvittaiskohan me Ikeasta jotain?

maanantai 10. heinäkuuta 2023

Voihan Kukkatarhurit!

 

Punakosmos Apricotta
Viimeinkin alkaa siemenestä kasvatetut kesäkukat kukkia, ja kyllähän niitä saa suu auki käydä ihmettelemässä päivittäin. Aivan ihania sävyjä ja muotoja - etenkin näissä Kukkatarhureilta ostetuissa versioissa. Ajatella, ettei tämmöisiä ole ollut ennen edes saatavilla mistään. Vaikka olen vuosia kolunnut erinäisiä siemenkauppoja kotimaassa ja Briteissä, ei tällaisia lajikkeita ole vastaan tullut. Mielettömän hienoa, että Kukkatarhurit ovat nämä tuoneet tarjolle - se varmaan saa muutkin siemenkaupat heräämään, ettei viherturaajat enää tyydy niihin iänikuisiin perusversioihin. Ainakin Mustilaan tuli tälle syksylle tarjolle upeita tulppaaneja, varmaankin Kukkatarhurien tulppaanien innoittamana. Hyvä :-)

Iso-olkikukka Salmon rose

Leijonankita Madame Butterfly bronze with white
Nämä on niin ihania! Pitäisi vain uskaltaa napsia näitä maljakkoon, sillä kukkivat sitä ahkerammin, mitä enemmän niitä leikkaa. 
Vielä on pari mysteerilajiketta nuppuvaiheessa. Toinen lienee koreatömäkukka Black knight, mutta toisesta en ole vielä päässyt selville, mikä se oikein on. Jännitystä riittää siis vielä ainakin tälle viikolle.
Koska kukinta on venynyt heinäkuulle, täytyy kevättalvella aloittaa esikasvatus aiemmin, jotta saisi väriä puutarhaan jo touko-kesäkuussa. Tosin kevättalvella on aina se "mihin nää kaikki mahtuu" -dilemma päällä :-D

perjantai 7. heinäkuuta 2023

Palsamipainajainen

 

Kolmisen vuotta jättipalsami on vallannut alaa tontin perukoilta. Sitä on ihan mahdoton kitkeä, sillä se kasvattaa lehtihankoihin uusia kukkia, jos sen katkaisee, ja jos sen nykäisee juurineen maasta, se vain tyynesti jatkaa kukintaansa ja kääntää kukkansa aurinkoa kohti. Kaunis kasvihan se on ja pölyttäjien suosikki, mutta herraisä sentään, että se leviää ja valtaa alaa tehokkaasti.

Tämän lomaviikon odottelin sateiden loppumista, jotta pääsen käymään trimmerin kanssa koko tontin läpi ja butcheroimaan kaikki eteen tulevat palsamit. Ihan hirveä urakka! Kasveja oli tuhansittain ja tuntuvat suosivan kumppanuuskasveinaan vadelmaa ja pajua. Täysin mahdotonta yrittää saada semmoisesta ryteiköstä palsameja tuhottua. Keväällä trimmeröin palsamit ekan kerran ja se näytti jonkin verran auttaneen, mutta siltikin niitä putkahti esiin sieltä täältä - myös naapurin tontilta, jonne jouduin hyppäämään, jotta sain palsamit tontin reunasta pois.

Tontin vasemman puolen sain taisteltua suht. hyväksi ja olin ihan varma, ettei palsamit ole oikealle levittäytyneet, sillä oikea puoli on pusikoitunut tehokkaasti. Mitä vielä! Siellä niitä rehotti koivun vieressä ja jopa kuusen alla. 

Kuvasta saa ehkä jonkinmoisen hahmotelman millaiselta alalta jouduin palsameja trimmeröimään, mutta varmasti niitä jäi vielä johonkin lymyilemään. Kuulemma nelisen vuotta siemenet pysyvät maassa itämiskykyisinä, joten taistelu jatkuu. Etenkin kun naapurin tontilla palsamia on kamalat määrät, joten se tulee poksauttelemaan sieltä siemeniään meidän puolelle.

Kyllä ATK-ihminen tuntee tehneensä, kun ensin 2 päivää kiipeili emännänjatketta ylös ja alas (seinien maalaus) ja sitten 2 tuntia heilui painavan trimmerin kanssa pusikossa.

keskiviikko 5. heinäkuuta 2023

Siemeniä, siemeniä

 

Mustilan puutarha alkoi mainostaa, että siemenet ovat -40%:n alessa. Ei ollut vielä tarkoitus sen kummemmin siemenhankintoihin keskittyä, mutta kun oli kevätkylvöjen jäljiltä jo valmiina lista loppuneista siemenistä, ajattelin käyttää alen hyväkseni. Eipähän ainakaan tulisi turhaa kylmäkäsittelyä siemenparoille, kuten syksymmällä tilattaessa - olettaen siis, että tämä heinäkuu tästä vielä lämpenee.

Ihan pysyin suht. aisoissa ja kliksuttelin tunnollisesti verkkokaupasta tarvitsemiani yrttejä. Vähän vaan lipsahti tomaattien puolelle (jonkun kehuma Green grape ja Zlatava). Kaikkia tarvitsemiani yrttejä ja hallan tyhjentämiä papupusseja ei Mustilasta löytynyt, joten jatkoin etsintöjä. 

Googlettelin myös pelargonin siemeniä, kun semmoisten kasvattamiseen tänä vuonna haksahdin. Ihan turhaahan niiden kasvattaminen on, kun puutarhaliikkeistä saa keväisin pelargoneja 5 kpl eurolla, mutta on sitä turhempiakin turhuuksia ihmisellä. Kuten kuvassa oleva, siemenestä kasvatettu mimosa. Joka paikassa oli myynnissä samat Nelson gardenin pelargonit, jotka eivät värien puolesta innostaneet. Mutta sitten ihminen meni Seemnemaailmaan. Siellähän oli Horizon star ja Raspberry ripple. Ja ne puuttuvat yrtit ja pavut. Muutama pinkki kesäkukkanen (esim. leijonankita Kimosy) ensi kesälle. Ja parit tomaatit (Ananas noire ja Sunchocola). Hyvä kun ehti Visa vingahtaa, kun oli jo sähköpostissa tieto, että tilaus on lähtenyt Suomea kohti. Iik.

Enää 5 kk, ja sitten saa laittaa pelargonit ja leijonankidat tulille :-D