Maaliskuun puolivälistä asti on parempi puolisko joutunut katsomaan lökövaatteissa kulkevaa, meikitöntä akkaa, jonka tukka on ihme pinniviritelmillä (on mulla kyllä ollut koronakorviskampanja: joka päivä erilaiset korvikset korviin. Edes vähän beautificationia). Tänään asia muuttui (tai on mulla ne lökövaatteet edelleen). Uskaltauduin kampaajalle ja sain puolessa tunnissa uuden tukan. Lisäksi koin oivalluksen: kun kampaaja ei osaa suomea, ei hän myöskään puhu mitään. Näin Olga sai uuden vakiasiakkaan. Tyylikkään tukan innoittamana marssin vielä paikalliseen kemppariin ja ostin meikkejä. Kyllä se tästä (olettaen, että en saanut koronatartuntaa. Olgalla kyllä oli suojamaski ja käsidesiä, ja kempparintädin kanssa pidettiin kunnon suojaväli).
Kasvihuone on kokenut suuren ulkoistuksen. Kurpitsat, kesäkukat ja kaalit pääsivät loppusijoituspaikkoihinsa, ja ylijäämätaimet matkasivat protonhakumatkalla toimistolle kollegoja odottamaan. Kasvihuoneessa on vielä 12 kyssäkaalintainta odottamassa sopivia lokosia kasvimaalta.
Viime vuoden syyskylvöt eivät odotetusti onnistuneet. Vain promille siemenistä pääsi sirkka-asteelle. Loput vei koko talven sahannut lämpötila. Kevätkylvötkin ovat melko laikkuisia, joten eilen tein paikkauskylvöjä. Lisäksi kasvimaita kurittaa joku, oletettavasti lentävä ötökkä, joka syö reikiä lehtiin. Sekä naapurin lihava kissa, joka tykkää tallustella kasvilavoissa. Luulee niitä varmaan vessakseen, mokoma toksoplasmoosihirviö >:-/
Koska tällä ilmastolla ei ole syyskylvöihin pomminvarmaa luottamista, täytyy ensi keväänä uskaltaa laajentaa esikasvatusrepertuaaria kasvihuoneessa. Tänä vuonna kylvin sinne salaattia ja sain 3 muhkeaa tainta, joita voi jo ruveta käyttämään. Moni tuntuu esikasvattavan punajuurta, joten sitä voisi kokeilla, samoin kuin pinaattia. Ehkä fenkoliakin?
Seuraava ulkoistus koskee sisäkasveja: donkkaan ulos sellaiset viherkasvit, joilla on huono feng shui. Saavat koristaa kesäkukka-asetelmia pakkasiin saakka. Ja koska öiden pitäisi tästä lämmetä, voisi viimein piipahtaa Nihtilän puutarhassa hakemassa loput kesäkukat. Sitten vaan biksut päälle ja akkainlehden kanssa aurinkotuoliin (oikeasti edessä on järjetön kastelu-urakka, sillä Honkkarin multa on ihan höttöä. No, haba kasvaa...).
perjantai 29. toukokuuta 2020
perjantai 15. toukokuuta 2020
Kesä pelastettu!
Vaikka lunta on tullut jokaisessa olomuodossaan tänään koko päivän, on keittiötarhurilla onnenpäivä. Olen onnistunut kehittämään itselleni vakavan oliiviyrttiaddiktion, eikä tietenkään asiaa yhtään auta, että a) sitä ei saa ostettua netistä ja b) kukaan ei myy sitä Pirkanmaalla. Viime vuonna kollega oli nähnyt sitä myynnissä Tammelan torilla, mutta kun minä ehdin paikalle, oli oliiviyrtit tietysti loppu. Vannotin koko tiimiä, että jos ikinä oliiviyrtti osuu kohdalle, niin sitä on minulle ostettava, mutta eihän sitä kukaan viime vuonna missään nähnyt, paitsi yksi kollega kaverinsa terassilla, mutta ei varastanut sitä kuitenkaan minulle, vaikka ihan hyvin olisi voinut.
Mietin, että tänään lomautuspäivänä laitan anelumeiliä Liedon kukkaan ja puutarhaan (yrtti-ihmisen taivas), josko voisivat lähettää oliiviyrttiä postitse. Sattumalta eilen illalla kuitenkin aukaisin Instagramin, ja siellä Honkasen puutarha vinkkasi, että yrttejä olisi saatavilla, mm. oliiviyrttiä. Vannotin parempaa puoliskoa, että heti aamusella lähdetään yrttiä jonottamaan. No ei lähdetty, kun lunta tuprutti niin, että maassa oli paksu valkoinen kerros, ja autossa kesärenkaat.
Lounasaikaan pyry taukosi, joten pääsimme huristamaan Honkaselle. Parku meinasi päästä, kun yrttipöydällä ei ollut ainokaistakaan oliiviyrttiä. Parempi puolisko metsästi myyjän, joka lupasi, että kasvihuoneesta sitä löytyy. Jes! Siinä vaiheessa uskalsin jo katsoa yrttipöytää tarkemmin. Puolison himoitsemaa curry-yrttiä, kirjolehtifanaatikon kirjavalehtistä salviaa, anisfanin lakritsiyrttiä ja pöydän nurkkaan piilotettuna lippiaa, eli sitruunaverbenaa. Täydellinen setti! Kasvihuoneessa kasvaa basilikaa ja timjamia, ja kasvimaalla lipstikkaa, rakuunaa ja minttua. Ei meiltä tänä(kään) kesänä makua puutu.
Kun yrtit on hoidettu, seuraava ponnistus olisi varata aika kampaajalle. Koronakutrit ovat kasvaneet jo sen verran, että ovat suorastaan ympäristöhaitta. Tilanne on kuitenkin tuplahankala, sillä kampaamoissa ei ole nyt lehtiä saatavilla. Jotkut kampaajat (eivät todellakaan kaikki) sentään ovat ymmärtäneet, että jos asiakas ottaa lehden, ei asiakas halua keskustella tyhjänpäiväisyyksiä. Kun lehtiä ei ole, kampaaja tuskin pysyy tuppisuuna. Argh!
Mietin, että tänään lomautuspäivänä laitan anelumeiliä Liedon kukkaan ja puutarhaan (yrtti-ihmisen taivas), josko voisivat lähettää oliiviyrttiä postitse. Sattumalta eilen illalla kuitenkin aukaisin Instagramin, ja siellä Honkasen puutarha vinkkasi, että yrttejä olisi saatavilla, mm. oliiviyrttiä. Vannotin parempaa puoliskoa, että heti aamusella lähdetään yrttiä jonottamaan. No ei lähdetty, kun lunta tuprutti niin, että maassa oli paksu valkoinen kerros, ja autossa kesärenkaat.
Lounasaikaan pyry taukosi, joten pääsimme huristamaan Honkaselle. Parku meinasi päästä, kun yrttipöydällä ei ollut ainokaistakaan oliiviyrttiä. Parempi puolisko metsästi myyjän, joka lupasi, että kasvihuoneesta sitä löytyy. Jes! Siinä vaiheessa uskalsin jo katsoa yrttipöytää tarkemmin. Puolison himoitsemaa curry-yrttiä, kirjolehtifanaatikon kirjavalehtistä salviaa, anisfanin lakritsiyrttiä ja pöydän nurkkaan piilotettuna lippiaa, eli sitruunaverbenaa. Täydellinen setti! Kasvihuoneessa kasvaa basilikaa ja timjamia, ja kasvimaalla lipstikkaa, rakuunaa ja minttua. Ei meiltä tänä(kään) kesänä makua puutu.
Kun yrtit on hoidettu, seuraava ponnistus olisi varata aika kampaajalle. Koronakutrit ovat kasvaneet jo sen verran, että ovat suorastaan ympäristöhaitta. Tilanne on kuitenkin tuplahankala, sillä kampaamoissa ei ole nyt lehtiä saatavilla. Jotkut kampaajat (eivät todellakaan kaikki) sentään ovat ymmärtäneet, että jos asiakas ottaa lehden, ei asiakas halua keskustella tyhjänpäiväisyyksiä. Kun lehtiä ei ole, kampaaja tuskin pysyy tuppisuuna. Argh!
perjantai 8. toukokuuta 2020
Plantaasi viljelysvapaan jäljiltä
Keski-iän ylitys alkaa ihmisellä tuntua. Tämä viikko on ollut viljelyslomaa, ja joka paikkaa kolottaa. Ensin haettiin peräkärryllinen multasäkkejä, sitten lapoin 900 litraa multaa kasvihuoneen roskiksiin. Seuraavaksi kyykin laittamassa tomaatit, paprikat ja chilit loppusijoituspaikkoihinsa. Ja kun sekään ei muka riittänyt, poljettiin kylmiltään Kangasalle ja takaisin. Viimeisessä mäessä täytyi jo taluttaa pyörää.
Iso projekti oli myös kuvassa näkyvä kompostiasema, joka on luova sekoitus tontilla lojuneesta kattopellin palasta ja vanhan kasvihuoneen harkkoperustuksesta. Tulivatpahan jämäpalat hyötykäyttöön, ja nyt on helpompi hoitaa komposteja, jotka ennen sijaitsivat kirsikkapuun uumenissa ja kasvihuoneen takana.
Vanhat kasvilavat purettiin viime syksynä ja tällä viikolla ne kunnostettiin uusiokäyttöön. Samalla niiden pohjalle sai tyhjennettyä kompostorin, joka pääsi uudelle paikalleen.
Lomaviikko on onneksi ollut aurinkoinen ja melko tuuleton, joten parempi puolisko on saanut vaihdettua kasvihuoneen rikkinäisiä pleksejä.
Äsken käytiin kastelemassa kasvimaat, ja siellä jo itää perunat ja retiisit (ja vuohenputki...). Syyskylvöistä ei näy muuta kuin parit valkosipulin piipot, eikä ihme, kun talvi oli mitä oli. Varmaan siemenet alkoivat itää mullan alla ja pakkanen nitisti idut.
Mutta hei, mennääs kasvihuoneeseen!
Taas ollaan tässä vaiheessa, ettei kasvihuoneessa mahdu liikkumaan. On se vaan mahtavaa :-)
Iso projekti oli myös kuvassa näkyvä kompostiasema, joka on luova sekoitus tontilla lojuneesta kattopellin palasta ja vanhan kasvihuoneen harkkoperustuksesta. Tulivatpahan jämäpalat hyötykäyttöön, ja nyt on helpompi hoitaa komposteja, jotka ennen sijaitsivat kirsikkapuun uumenissa ja kasvihuoneen takana.
Vanhat kasvilavat purettiin viime syksynä ja tällä viikolla ne kunnostettiin uusiokäyttöön. Samalla niiden pohjalle sai tyhjennettyä kompostorin, joka pääsi uudelle paikalleen.
Lomaviikko on onneksi ollut aurinkoinen ja melko tuuleton, joten parempi puolisko on saanut vaihdettua kasvihuoneen rikkinäisiä pleksejä.
Melkoinen ero laadukkaalla ja luokattomalla (= kattoluukku) kennolevyllä |
Mutta hei, mennääs kasvihuoneeseen!
Mullipöydällä kasvaa kiinankaali, kyssäkaali, cavolo nero, rucola ja sinappi. Timjami talvehti ruukussa! |
Taimihyllyissä on suippo-, puna- ja parsakaalta, papuja, maissia, yrttejä ja salaattia. |
Tomaatitkin ovat vielä hailuja, mutta kyllä niissä kunnon vihreääkin näkyy. Kameleonttilehti talvehti jo toistamiseen. Kurpitsat itivät hyvin. |
Kesäkukat taitavat kukkia ennen kuin päästään kesään asti :-D |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)