keskiviikko 26. elokuuta 2015

Viimeinkin papuja

Epätoivoisesta alusta huolimatta pavut jaksoivat innostua tekemään satoa näin elokuun lopussa. Ensimmäisenä valmistuivat kasvihuoneessa ämpärissä kasvaneet vahapavut ja niiden jälkeen härkäpavut. Härkäpavut tosin tekevät vain muutaman tai jopa vain yhden palon/varsi, ja palossa on max. 3 papua. Ei tainnut kukinnan aikaan olla riittävästi pölyttäjiä. Onneksi härkäpapuja tuli kylvettyä sen verran, että saadaan niistä tehtyä pari satsia pihvejä.

Seuraavaksi innostui ruusupapu Scarlet emperor ja salkopapu Blauhilde. Ja kun puutarhuri malttoi kumartua, näkyi vuoden uutuus Fasoldkin tehneen muutaman palon, tosin ihan maata myöten. Huomenna olisi tarkoitus tehdä pavuista lisuke ja samalla päästä vertailemaan makuja.

Seuraavat viikot tullaan elämään täysin kasvisruokavaliolla, sillä molemmat pakastimet ovat tupaten täynnä, joten niihin ei voi enää mitään säilöä. Röstejä, piirakoita, borschia, grillikasviksia, wokkeja, kaikkea mahdollista, jotta saadaan loput perunat, punajuuret, porkkanat, kesäkurpitsat, broccolit ja pavut käytettyä.

Kasvihuone tuottaa joka päivä reilun kilon tomaatteja. Tänään kävin rankalla kädellä karsimassa lehtiä ja samalla latvoin chilit ja paprikat, jotta ne lopettaisivat kukinnan ja keskittyisivät hedelmien kypsyttämiseen. Syksystä on syytä tulla aurinkoinen, jottei tarvitse raakoja chilejä ja paprikoita kiikuttaa kompostiin.

Tarkoitus oli jo eilen siistiä kasvihuone, mutta ovella olikin tämmöinen portsari vastassa. Vikkelä kaveri, joka hyvin tottuneesti loikki ämpäristä toiseen ja söi hyönteisiä. Kuvaan sitä oli hankala saada, joten piti ottaa pikaräpsy, kun se sekunniksi pysähtyi. Vahtikoirat on siis totaalisen out. Nyt kuuminta hottia ovat vahtilinnut.

keskiviikko 19. elokuuta 2015

Sadonkorjuuloma: kurpitsat

Kesäkurpitsoista Lungo di Firenze alkaa viimein lopetella satokauttaan. Vielä viisi kurpitsaa siitä on tulossa; yksi niistä hervottoman suuri, kun Lungo oli tapansa mukaan salaa sitä kasvattanut. Chef sen eilen ohimennen huomasi.

Patty green tint puolestaan alkoi vasta nyt innostua ja roikottaa lehtiensä uumenissa ufojaan. Alkaa jo tulla kesäkurpitsaähky, mutta pakkohan nuo on talteen korjata.

Oikeat kurpitsat rupesivat kasvattamaan hedelmiään, kun katkaisin niiltä kaulat, mutta tuskinpa niistä satoa tulee, kun hallat jo uhkaavat. Potimarronissa on mahtavasti alkuja, mutta kovin, kovin pieniä vielä.

Minikurppari Buffy ball sen sijaan tuottaa kivasti satoa. Seitsemän palloa on jo tallessa ja kymmenkunta kasvamassa. Muut minikurpitsat vielä mököttävät. Kiva saada edes muutama kurpitsa lautaselle.

Ja kuten kuvasta näkyy, päivä alkoi paistaa risukasaan: työpaikka säilyy (ainakin seuraaviin YT:eisiin asti), tulee palkankorotus, bonus ja osakkeita. Nyt vois sen kesälomankin viimein aloittaa.

maanantai 17. elokuuta 2015

Sadonkorjuuloma: tomaatit

Pakko myöntää, että pakastimessa on vielä pari litraa viimevuotista tomaattikastiketta, vaikka sitä ollaan kovasti käytetty padoissa, pizzoissa ja keitoissa. On näköjään täysin mahdotonta kasvattaa pieni määrä tomaatteja.

Marmande alkoi kypsyä ensimmäisenä, kannoillaan Sungold ja Moneymaker. Muutama Tigerellakin on kypsynyt ja se on tosiaan hyvin mauton tomaatti. Chef hölväsikin sitä chilikastikkeeseensa, kun ei Tigerellaa kannata tuoreena syödä.

Tänä vuonna tomaatit tuntuvat olevan ennätyssuuria, vaikka Ailsa Craigia lukuun ottamatta kaikkia lajikkeita olen kasvattanut aiemminkin. Alkukaudesta lannoitin tomaatteja Burgon & Ballin luomulannoitteella ja loppukaudesta luomulla hevosenkakkapelletillä. Ehkä lannoitus on osunut hyvin kohdalleen.

Kun ei tuoreena ehdi kaikkia syödä, täytyy turvautua tomaattikastikkeen keittoon. Aiemmin laitoin kastikkeeseen sokeria ja etikkaa, mutta nykyään luotan tomaattien omaan happoon ja makeuteen. Mausteeksi saavat vain hitusen suolaa ja paprikajauhetta ja kourallisen basilikaa.

Ekstrapakastin alkaa täyttyä jo kovaa vauhtia. Viikon aikana on tullut pakastettua 4 ämpärillistä perunaa, 3 pellillistä lindströminpihvejä ja 6 litraa viinimarjamehua.

sunnuntai 16. elokuuta 2015

Sadonkorjuuloma: punajuuret

Alkukaudesta punajuuren kohtalo näytti surkeaakin surkeammalta, joten tein uusintakylvöjä pariin otteeseen. Yhdestä uusintakylvösatsista näyttää jotain tulleen, toisesta ei muuta kuin parit lehdet. Yllättäen alkuperäiskylvöstä alkoikin kasvaa satoa, joten lindströmien teko oli edessä.

Tällä kertaa mentiin matalasta aidasta, eikä jauhettu jauhelihaa itse. Tolvilan kartanon luomulammastilan myymälä oli auki, joten nappasimme vuorenkorkuisen lihaostoksemme (sori vaan niille, jotka joutuivat tyhjin käsin lähtemään Moron lähiruokasafarilta seuraavana päivänä...) päälle vielä muutaman paketin karitsan jauhelihaa. Siihen mausteeksi omia maustekurkkuja ja omaa sipulia, ja sitten matalan aidan tapaan koko lindström-seos uunipellille, veitsellä ruudukko ja paistumaan. Talven pimeydessä voi sitten makustella 100% luomulindströmejä :-)

Punajuuria jäi vielä kunnon satsi, ja niistä tehdään borschia ja uunijuureksia

Sadonkorjuu ulottui viimein myös metsään. Rutikuivien kanttarellien ja haperoiden keskellä törmäsimme mustavahakkaisiin! Oli todella hankala erottaa niitä maastosta, kun olivat kuivuuden takia kovin mattapintaisia, mutta eipä ole ikinä ollut vahakkaita näin paljon. Suurin osa oli tietysti läpeensä syötyjä, kuten ne aina on, mutta sen verran hyvä satsi saatiin, että syötiin aamiaiseksi vahakkailla, sipulilla ja luomupekonilla täytettyjä kolmioleipiä. Vieläkin talo tuoksuu vahakkaalle.

torstai 13. elokuuta 2015

Sadonkorjuuloma: perunat

Princess, Annabelle, Early puritan ja Jester eivät ehtineet kukkia, ennen kuin niiden varret alkoivat lakastua. Ainoastaan Pink fir apple kukkii ja kukoistaa. Pari kappaletta ollaan siitä saatu jo ruokapöytään. Hyvä tekstuuri, kaunis väri ja makea maku, mutta ei mitään yli-ihmeellistä (Mayan twilight on edelleen maailman yli-ihmeellisin peruna). Toisaalta, tämä kesä on vesittänyt lakat, mustikat ja mansikat, joten voi olla, ettei perunoidenkaan maku ole paras mahdollinen.

Aamusella korjasin yhden rivillisen Annabelleä. Isoimmat yksilöt olivat nyrkkiä isompia. Ainoastaan yksi yksilö oli rupinen, mutta muut aivan täydellisiä. Toukatkaan eivät olleet Annabelleä makustelleet. Rivistä tuli ämpärillinen perunaa.

Iltapäivän helteessä häädin parit sisiliskovauvat pois Princessin luota ja nostin kaikki sen lajikkeen perunat, sillä niiden varret olivat vain n.15 cm korkeita ja melkein täysin lakastuneita. Valitettavasti nykyisin hankin viikon korvamadon Retrohelmistä, joten kyllä, koko perunannoston ajan lauloin Bogart companyn Princessiä. Pyydän naapureilta anteeksi.

Princess oli rupinen, parista kohti toukkainen ja vähäsatoinen. Tosin se kyllä kasvoikin huonossa kasvimaassa. Ei se maultaankaan ollut ihmeempi. Tämän vuoden perunoista jatkoon menee ainoastaan Early puritan ja Pink fir apple.

Putsasin potut, keitin niitä 3 min., donkkasin kylmään veteen, kuivatin, laitoin pakastepusseihin (kannattaa pussiin valita mahdollisimman samankokoisia pottuja, niin kypsyvät yhtäaikaa, suom.huom.) ja heitin pakastimeen. Talvella ne sitten hulautetaan jäisinä kiehuvaan veteen ja keitetään kypsiksi.

Vaikka on haikeaa katsella tyhjiä kohtia kasvimaassa, niin on melkoisen hienoa laittaa extrapakastin päälle ja alkaa täyttää sitä upouudella sadolla.

tiistai 11. elokuuta 2015

Sadonkorjuuloma: marjat

Välttämättä ei ihan paras idea mennä kökkimään helteellä marjapuskiin, kun on parina edellisenä päivänä pyöräillyt ja uinut. On meinaan hiukkasen tönköt jalat! Mutta kun on sadonkorjuuloma, niin pitää sadonkorjata joka päivä.

Pari valkoherukkapensasta, yksi viherherukkapensas ja osa punaherukkapensaasta tuli tyhjennettyä ja mehustettua. Kyytipojaksi poimin myös muutaman marjatuomipihlajan, eli Saskatoonin, marjan. On siinä kans huijaus! Niin kovasti sitä kaupattiin mustikan makuisena, mutta eihän se ole sinnepäinkään! Maistuu pihlajanmarjalta, jota on laimennettu suht. mauttomalla omenalla. Ja ne marjat kasvavat niin korkealla, ettei edes 168 cm:llä niihin yllä. Tänä vuonna marjat ovat sen verran painavia, että oksat taipuvat alas, joten murto-osan saa jopa poimittua.

Samankaltainen huijaus on korinttipensas, eli Härkätien herkku, joka siis on myös marjatuomipihlaja. Ei todellakaan maistu korintilta, vaan omenan siemeniltä. Satoa sen piti jo nuorena tehdä litroittain, mutta 4 vuoden sisällä olen saanut siitä 2 kypsää marjaa ja kummatkin niistä viikon sisällä.

Mehustussatsiin lisäsin vielä pakastimesta kaikki ylivuotiset marjat puolukasta tyrniin. Hyvää tuli.

Yllättäen kasvihuoneessa alkoi tomaatit kypsyä, ja niitä poimiessa katse osui chiliin, jonka jostain syystä heti arvasin olevan Marconi purple. Violettina se on kuulemma eniten paprikan makuinen, mutta kypsyessään saa kaikki taivaanrannan värit, kunnes on punainen ja makea. En ajatellut "joutuvani" tekemään chilikastiketta tämän loman aikana, mutta ei ihan kauheasti harmita moinen puuha kuitenkaan :-)

lauantai 8. elokuuta 2015

Sadonkorjuuloma: sipulit

Kesäloma oli pakko pitää kahdessa pätkässä, joten ajoitin toisen osan sadonkorjuuaikaan. Tosin a) sato on myöhässä ja b) lupaavat niin lämmintä keliä, että akkainlehti ja virkistävä valkoviini kiehtoo enemmän kuin hellan ääressä hyöriminen... No, loma ja YT:t loppuvat samaan aikaan, joten voi olla, että siellä hellan ääressä ehtii hyöriä myöhemminkin.

Pitkästä aikaa kitkin kasvimaat ja totesin, että sipulien varret ovat pitkin maata. Piti turvautua puutarhaguruun, joka kertoi, että joo, nyt on aika nostaa sipulit.

Valkosipuleista toinen lajike ei tuottanut juuri mitään, mutta toinen teki pari miehekkään kokoista sipulia. Siltikään ei sadon kanssa päästy lähellekään normaalia. Täytyy ens kuussa paneutua lajikkeisiin huolellisemmin, jottei tarvitse turvautua kaupan valkosipuleihin, joissa yleensä on inha kellarin maku.

Keltasipuli teki kiitettävän sadon ja ainakin näyttää toukattomalta. Voisikin kohta paketoida pari kappaletta rosvokuoppaan karitsanviulun viereen.

Guru ylisti hopeasipulia ja lähetti pussillisen siemeniä. Osan esikasvatin ja osan kylvin suoraan kasvimaalle. Esikasvatetut olivat huomattavasti muhkeampia kooltaan, mutta maku oli pienissäkin ihana. Eikä toukkia näkynyt.

Aina sanotaan, ettei halpisvihanneksia, kuten peruna, porkkana ja sipuli, kannata kasvattaa itse, kun niitä saa kaupasta halvemmalla. Mutta on se maku ihan toista maata. Kun viime vuonna saatiin gurun sipuleita ja tungettiin ne grilliin, ei voinut kuin huokailla, miten makea vihannes sipuli tuoreena on. Kiva saada samanlaista namia omastakin pihasta.

keskiviikko 5. elokuuta 2015

Raita valtaa puutarhan ja keittiön

Kasvatin monta kesäkurpitsan tainta ja jakelin niitä kollegoille ja siskolle, jottei jouduta siihen tilanteeseen, että joka paikka tursuaa kesäkurpparia. Alkukausi oli harvinaisen epätursu, mitä nyt Lungo di Firenze ja Tondo di Piazenca tekaisivat parit hedelmät aikansa kuluksi.

Tondo ei enää jaksa hedelmöidä; Patty green tint kasvattaa vain korkeutta, ja Sunbeam on tehnyt about 5 sormenpaksuista ja -pituista hedelmää. Mutta sitten tämä Lungo-veijari! Kaksi tainta tuottaa hurjan määrän raidallisia pötköjä. Joka päivä saa käydä tsekkaamassa, joko se on taas jonkin pötkön salaa kasvattanut, ja useimmiten se on.

Yhden satsin olen keittänyt soseeksi ja pakastanut. Siitä saa hyvää pikaruokaa talvella, kun heittää sekaan Koskenlaskijaa tai Auraa. Eilen, kun näytin kuvan raitasadon chefille, keksittiin että nämä voisi pilkkoa ja paahtaa uunissa luomupekonin tai pancetan kanssa. Lopputuloksen voisi pakastaa ja syödä talvella sellaisenaan lisukkeena, sekoittaa risottoon tai pastakastikkeeseen tai heittää piirakan täytteeksi. Nyt tarttis vaan jaksaa aloittaa se pilkkominen...

tiistai 4. elokuuta 2015

Varsinainen Super marmande!

Jotenkin osuvaa, että tämän omituisen "kesän" ensimmäinen kypsynyt tomaatti on myös omituinen. Marmande keksi tarjota kolme tomaattia yhden hinnalla. Hitusen oli hankalaa leikata tuosta siivuja, mutta maku sentään oli kohdillaan. Ekaa siivua makustellessa nauratti, kun väkisinkin oletti maun olevan kalpean talvitomaatin. Vaikka tomaattireppana ei ollutkaan saanut nauttia aurinkoisesta kesästä, oli aromi ja makeus kuitenkin tallella.

Jospa ne loputkin alkaisi viimein kypsyä!

lauantai 1. elokuuta 2015

Puutarhurin kalenteri: elokuu


Säilöntäkausi alkaa! Mehusta tai hilloa marjat ja tee yrteistä erilaisia pestoja (basilikaa ja pinjansiementä; mizunaa ja mantelia; meiramia ja mantelia; kirveliä ja pinjansiementä). Pestot säilyvät mainiosti pakastimessa.

Juurekset ja kurpitsat kannattaa säilöä kasvispihveinä. Laiskan naisen versio on raastaa kasvikset, heittää sekaan yrttejä, suolaa, mausteita ja kananmunaa, ja sitten levittää koko komeus uunipellille leivinpaperin päälle ja vetää veitsellä siihen ruudukko. Paistamisen jälkeen ruudut irroitetaan ja pakastetaan ja ateriaksi laitettaessa pihvit paistetaan voissa rapsakoiksi. Nam. Pihvit voi käyttää myös piirakan päällisenä: riko pihvien rakenne, heitä sekaan kananmuna ja halutessa juustoraastetta ja levitä piirakkapohjan päälle. Helppoa ja hyvää!

Tomaatit ja chilit kannattaa keittää kastikkeeksi. Hyvää tomaattikastiketta voi käyttää kastike- ja keittopohjana, patojen ja muhennosten nesteenä, sekä pizzan päällä. Sriracha saa jäädä kaupan hyllylle, sillä kotitekoinen chilikastike peittoaa sen sekä maullaan että E:ttömyydellään.

Ratatouille on loistava tapa säilöä pavut, paprikat ja tomaatit. Sitä voi käyttää lisukkeena sellaisenaan tai keiton tai padan pohjana. Ratatouillessa haudutettu luomukaritsa on ehkä parasta ikinä.

Kurpitsat vaativat vahtimista: kypsyvätkö jo? Uhkaako halla? Poimittaessa kannattaa kurpitsaan jättää reilunmittainen kanta, sillä se suojaa hedelmää pilaantumiselta. Kurpitsat voi mainiosti jälkikypsyttää sisätiloissa, jos halla uhkaa.

Lopuksi vielä suom. huom. Tämä juttu kirjoitettiin viime vuoden elokuussa. Tänä vuonna ei taida säilömisongelmaa tulla ainakaan chilien, kurpitsojen ja papujen kohdalla...