Syyspuhteita on saanut tehdä rauhalliseen tahtiin ja inspiraation mukaan. Toissa päivänä huomasin, että viinimarjapensaat on vielä leikkaamatta ja kompostiasema vailla haketta. Siinä sitten tuumasta toimeen ja haketin esille. Nyt on talveksi mustaviinimarjalle tuoksuvaa haketta kompostien ilmaamiseen. Jospa sen ja ahkeran möyhimisen avulla kompostorit pysyisivät sulina kevääseen.
Siinä viimeistä kasvilavaa tuunatessa ensi viikon syyskylvöjä varten huomasin, että kasvihuoneesta lavaan donkkaamani inkivääriminttu oli tehnyt hervottomat juuret, jotka luikersivat ympäri lavaa. Olin ajatellut, että pakkanen nitistää moisen hienohelman, vaan eipä nitistänytkään. Tuli kiire lapioida minttu toiseen lavaan, jossa se saa vapaasti levitä - jos siis talvesta selviää.
Vaikka pakkanen on pariin otteeseen nipistellyt kasveja, yrtit - ihme kyllä - porskuttavat hienosti edelleen. Inkiväärimintun lisäksi pipar- ja marokonminttu ovat voimissaan, samoin muhkea tupas persiljaa. Iisoppia, rakuunaa, kirveliä, lipstikkaa ja salviaa saa nyhtää ruokiin kourakaupalla, ja timjami- & sitruunatimjamipuskat ovat vallanneet yhden lavan miltei kokonaan.
Hankalaa opetella taas käyttämään kaupan vihannesosastoa, mutta sentään yrttiosaston ohi voidaan vielä vilkuilematta kävellä. Hurraa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti