Toisille ne tulee kotiin

…kun taas toiset joutuu vinguttamaan Visaa Hollannissa asti. Juu, siis pelargoneista puhun. Menin kertomaan siskolle, että Pelargonitaivas on lähdössä pääkaupunkiseudulle turneelle ja tuovat tilatut pelargonit toimituskustannuksitta kotiovelle asti. Siskohan oli siitä intoutunut muutaman pelargonin tilaamaan, ja katso: niin vain oli Pelargonitaivas heillä kotiovella, vaikkeivät missään urbaanissa sykkeessä asukaan, vaan metsän reunassa, pitkän hiekkatien varrella.

Samaa onnea ei sitten Pirkanmaalle riittänyt, vaan Pelargonitaivas pysähtyy 8. helmikuuta Pirkkalan kupeessa Hankkijalla, eikä turneile sen enempää. Ja minä kun olisin tilannut vähintään satamiljoonaa kääpiö-, miniatyyri- ja tähtipelargonia kotiin kannettavaksi.

Saatoin sitten ehkä vähän muistella, että viime vuonna törmäsin hollantilaiseen pelargonikauppaan, joka lupasi lähettää plugitaimia Suomeen asti. Saatoin sitten ehkä vähän siellä browsailla, Suuri pelargonikirja toisessa kädessä, ja saatoin ehkä tehdä tilauksen. Tilasin kaikkea ihanaa eksoottisen näköistä pelargonia ja löytyihän sieltä himoitsemani kaktuspelargonikin. Ja se muskotintuoksuinen, joka jäi viimekeväisen (ja vihoviimeisen) Plantagen-reissun jäljiltä kaivertelemaan.

Hollannista lähettävät taimia vain muutaman kerran keväässä, ja jäin arpomaan lähetysajankohtaa, kun täällä pakkaset juhlii vielä toukokuuhun asti. Mutta täbbäsin lähetyksen kuitenkin maaliskuun puoliväliin. Katsotaan tuleeko sieltä yksikään taimi hengissä.

Pelargonin talvetukset sen sijaan eivät tulleet autotallista hengissä. Kastelin niitä kerran kuussa, mikä oli aivan liikaa, joten juuret mätänivät niille sijoilleen. Yksi sitkutteli hengissä, mutta sekin alkoi kupsahtaa, kun keittiön ikkunalle pääsi. Otin siitä pistokkaan vesilasiin; toivottavasti se jaksaa juuret tehdä. Eikä kylvetyillä pelargoneilla juuri sen paremmin mene: kovin pieninä ovat pysyneet, eivätkä ole kummoisia juuriakaan kasvattaneet. Liekö syynä kookoskuitu kasvupohjana. Siirsin taimet eilen multapotteihin. Jospa ne siitä intoutuisivat kasvamaan.

Kellanvihreää

Tänä vuonna (tai siis viime, kun aloitin esikasvatuksen joulukuussa) kokeilin esikasvatuksessa ekan kerran kookoskuitua, kun ei just silloin sattunut muuta olemaan saatavilla. Hyvin chilit ja paprikat itivät ja kasvoivat siihen mittaan, että siirsin ne isompiin purkkeihin - edelleen kookoskuituun. Sitten havahduin siihen, että kovin olivat lehdet kellanvihreitä. Näköjään kookoskuidussa ei liiemmälti ole ravinteita. 

Siispä kaivoin kaapista esille kasviravinteeni, joka olikin vain K-kaupan kompostoituja kahvinpuruja. En sitten ollut varautunut esikasvatukseen sen järeämmillä aineilla. Hyvin purutkin ovat pelittäneet, ja kasvit alkavat saada takaisin vihreyttään, joskin typerästi menin truuttaamaan niille vettä suihkepullosta, jolloin munakoison lehdet kärvähtivät veden ja valon yhteisvaikutuksesta. No, se on vain kosmeettista.

Ensi viikko vielä kärvistellään tammikuuta, ja se onkin tuplakärvistely, sillä menin tilaamaan meille kattoremontin, joten piha kuhisee ens viikolla erinäisiä jamppoja, ja minä reppana joudun olemaan täysissä pukeissa sisätiloissa. Karmeaa. Eikä taas voi kuin pyöritellä silmiä duunarien logiikalle: yrittivät tulla isolla kuormurilla pihaan, joka on lumivallien kaventama ja jään peitossa. Onneksi parempi puolisko ehti hätiin; muuten olisi jamppojen kuormuri ollut pihassa toukokuuhun asti. Nyt tosin hirvittää, sillä seuraavaksi keksivät tuoda pihaan rekallisen soraa ja kaivurin. Saas nähdä missä kunnossa meidän asfaltti on keväällä...

Mutta siis viikon päästä siirtyvät chilit ja paprikat vieläkin isompiin purkkeihin ja tekevät näin tilaa tomaateille. Täytyykin vielä käydä uusimmat siemenhankinnat läpi siltä varalta, että muutakin täytyy laittaa kasvuun helmikuussa.

Tää räpelöi

Ensimmäistä kertaa joulutähti kesti pidempään kuin joulu!

Joulun pyhinä siemenkauppa.com mainosti -20%:n alea siemenvalikoimastaan. Ihan vaan kävin katsomassa tarjontaa, ja kun ostoslistalla oli persilja ja korianteri, päätin käyttää tarjouksen hyväkseni.

No, katoppa vaan, siellä oli tarjolla jänönhäntää, mitä kaipailin viime kesänä, ja hirveen nättiä kesäleimua Cherry caramel. Mutta kassallapa ei alekoodi toiminutkaan, joten kolmen kympin ostokset jäi tekemättä. 

Seuraavana päivänä kokeilin uudestaan, ja miten sattuikin silmiin hassunnäköinen koristeheinä isoräpelö. Koriin vaan! Tälläkään kertaa ei alekoodi toiminut, joten neljän kympin ostokset jäi tekemättä.

Kyllähän kauppaa vielä kerran täytyi testata, ja muistin, että kaikki pavut on meillä pensaspapuja, joten laitoin koriin köynnöstävän pavun Black seeded. Ja hupaisan tillin Teddy. Niin, ja olihan siellä kiinanruohosipulin siemeniä – kiinansipulia istutin taimena pari kertaa, mutta se ei lähtenyt kasvuun. Siemenestä voisi sitä vielä yrittää. Nyt alekoodi toimi ja melkein viiden kympin tilaus lähti. Hups.

Korpikangassiemen-Fröökin innostui mainostamaan uutuuksiaan, ja siellä olisi mm. oranssia leijonankitaa. Esikasvatuspiste tosin on jo täynnä chiliä, paprikaa, pelargonia ja muita leijonankitoja, joten tilasta alkaa tulla pula. Mutta siis oranssia leijonankitaa! Eihän sitä kauppaan voi jättää.