sunnuntai 15. tammikuuta 2023

Terapia -30%

 

Joskus syksyllä ehdotin siskolle eksoottista Lielahti-ekskursiota: käytäisiin Vekessä, Cittarissa ja Plantagenissa. Tokihan Tampereen ydinkeskustan asukki innostui moisesta mahdollisuudesta, ja kun tälle viikonlopulle ennustettiin lonkerokeliä, ja Plantagenissa oli viherkasvit -30% ja ruukut 3 2:n hinnalla, suunnattiin auton nokka kohti seikkailuja.

Olipa ihanaa astua Plantagenin lämpöön ja tuoksuun. Heti oven tuntumassa oli vastassa valtavan kokoisten viherkasvien muodostama viidakko ja toisessa suunnassa välkkyi seinällinen kauniita kukkaruukkuja.

Metrin verran ehdittiin kärryjen kanssa edetä, kun jo Luigin kanssa lastattiin mukaan 3 x 45 l kukkamultaa. Sitten huomattiin, että linnunruuat ovat myös -30%, joten kärryjen yläosa täyttyi siemenistä ja talipalloista. 

Ja olihan siellä myös muitakin siemeniä. En toki mitään tarvinnut, mutta pakkohan siemenhyllyt oli plärätä tarkkaan läpi. Salvia oli muistaakseni lopussa (ei ollut), ja vielä kerran ajattelin yrittää parsapavun kasvattamista - neljä kertaa olen yrittänyt, kahdesta eri siemensetistä, mutta ei se vaan koskaan idä. Tomaatinsiemeniä en ainakaan tarvinnut, mutta ilokseni huomasin, että Black russian oli saatavilla poliittisesti korrektimmalla nimellä Nooir de Crime, eli varmaankin suomeksi Krimin musta, joten sen kehtasi ostaa.

Hivelin myös vermikuliitti- ja perliittipusseja, jotka tosin olivat kamalan kalliita. Sitten totesin, että nyt ei köyhäillä ja heitin nekin ostoskärryyn, ja samalla huomasin pöydän kulmalla laakeria. Autotallissa on yksi kitukasvuinen laakeri yrittämässä talvehtimista, ja keittiön ikkunalla toinen, mutta kumpikin on niin huonossa hapessa, että varakasvi oli saatava. 

Laakerin vieressä oli pöydällinen anopinkieliä, ja tuo ekassa kuvassa oleva tahtoi tulla meille. Tokihan sille oli ruukku saatava, tai siis 3, kun kerran ne sai kahden hinnalla. Ihastuin tuohon alla olevaan vihreään ruukkuun, ja kun sitä sai myös punaisena, oli sekin otettava mukaan.

Kärryyn mahtui vielä peikonlehtiservettejä ja Huiskulan tulppaaneja, sekä Lepismium bolivianum, ensisilmärakkauteni. Jostain syystä lehtikaktukset ovat alkaneet lämmittää vanhan ihmisen sydäntä (tämmöisen ehdin jo hankkia), joten eihän tätäkään voinut kauppaan jättää. Kalliiksi tuli viherterapia kaikkinensa, mutta kyllä sille oli tarvettakin.

Tämä päivä onkin mennyt kodinhoitohuoneessa ruukkujen ja multapussien kanssa. Esikasvatteetkin siirtyivät jo toiseksi viimeisiin ruukkuihinsa ennen loppusijoituspaikkaansa kasvihuoneessa. Onneksi citysisko oli bongannut alesta Elizabeth Ardenin Eight hour creamin käsirasvan (ei täällä maalla tuommoisia hienouksia ole), joten vielä on toivoa pelastaa manikyyri pariksi kuukaudeksi.

4 kommenttia: