Siinä maakuntaa pyörällä kiertäessä havahduimme faktaan, että aiemmilla kaurapelloilla kasvaakin nyt vehnää tai hernettä. Ennen vanhaan kauraa kasvoi joka paikassa, mutta nyt sen pinta-ala on pienentynyt radikaalisti. Jopa meidän lähipelto, jossa on ainakin viimeiset 23 vuotta kasvanut kauraa, onkin nyt vehnäpelto. Ovatkohan suomalaiset kyllästyneet nyhdettyyn kauraparkaan ja siirtyneet vehnäiseen hapanjuurileipään? Herneparkaa tosin nyhdetään edelleen.
Mutta ei me olla vain hurviteltu. Eilen sukelsin viherherukkapuskiin, mutta saalis oli perin laiha: kahdesta pensaasta tuli 1/4 ämpärillinen marjoja ja nekin pieniä ja kirpakoita. Mustaherukat eivät näytä yhtään paremmilta. Ei niissä alkukesästä ollut pölyttäjiä - yksi kimalainen vain, vaikka normivuosina pensaat surisevat, tosin lähinnä ampiaisista (ampiaisista puheen ollen, meillä on sitkeä erakkoampiainen! Keksi hyvän paikan toukilleen: eteisen kaapin hyllypidikkeiden reiät. Niihin se tunkee väkisin joka päivä, kun meillä on ulko-ovi auki. Yhden reiän se sai jo tukittua, ja oli työn takana saada saada siitä kaivettua ampiaisen muuraamat myhnät pois). Omenapuussa killuu vain muutama omena, kun ei siinäkään pölyttäjiä ollut. Aamumehun suhteen ei siis päästä omavaraisuuteen - toivottavasti Terissaaren omenatarhassa on ollut parempi tuuri, jotta heidän omenamehullaan saa talviset aamut pelastettua.