Annoin itselleni kerrottavan, että Exotic gardenista löytyy siemenperunaa, joten läksin browsaamaan nettiä. Siinä samalla muistui mieleen vanha iili hankkia mustapapua, ja Google auliisti ehdotti piipahtamista Jungle seedsissä. Kyseinen paikka oli tuttu Kitchen gardenista, mutta en ollut koskaan siellä käynyt. Nyt kävin. £22, kiitos.
Mitäänhän ei pitänyt hankkia, kun tänä vuonna piti käyttää vanhat varastot loppuun. Toisaalta vähän kaihersi, eikö mitään uutta ja kivaa pääse kokeilemaan, kun Suomen kasvukausi on tunnetusti lyhyt ja seuraava mahdollisuus on vasta vuoden päästä. Ja kyllähän tämä blogauskin velvoittaa kokeilemaan ja testaamaan, eikö? Vuoden teema siis vaihtui pussien tyhjentämisestä kuivapapuiluun.
Ihan ensimmäiseksi papuosastolla tuli vastaan Asparagus red noodle, ja kun henkilö on perso kaikelle, missä lukee parsa, lennähti papu saman tien ostoskoriin. Mustapapua siellä oli kaksi, Black-eyed bean ja Dried black turtle. Jälkimmäinen tuntui olevan varmempi tähän ilmastoon, joten valitsin sen. Sekä Dried pinto -pavun. Just because. Voipapua olen myös joskus haikaillut, ja Fagiolo do Spagna väitti kuuluvansa tähän genreen. Ostin.
Ihan muuten vain tsekkasin myös muut vihannesosastot. Jos kaipaa vaihtelua, niin täältä sitä löytyy: intialaisia, meksikolaisia, perulaisia, himalajalaisia, karibialaisia, kiinalaisia ja ties-mitä-laisia lajikkeita vilisi valikoimassa. Osa oli toki sellaisia, etteivät ne ehdi täällä kasvaa, mutta suurin osa näytti ainakin kasvihuoneessa tuottavan satoa.
Eksotiikan puolelle meni Orache, joka on jonkin sortin pinaatihtava kasvi ja kestää pikkupakkasen. Vanhaa tuttuutta edusti retiisi White icicle, jota olen Istapp-nimisenä kasvattanut ja kovasti rakastanut. Se on satoisa, säilyy hyvin jääkaapissa ja sen lehdet on todella maukkaat jahka niitä on hetken pannulla pyöräyttänyt. Pitkään aikaan en ole sitä mistään löytänyt.
Perinnelajikkeet ovat viime aikoina kiinnostaneet, mutta nettiä selatessa olen huomannut, että brittiläiset perinnelajikkeet ovat ja ovat olleet meidän kasvimaalla hyvin edustettuina. Niinpä käännyin amishien puoleen. Jungle seeds mainosti amishien perinnetomaattien olevan erityisen maukkaita ja tarjosi kätevää minipakkausta, jossa 4 lajikkeesta kustakin on 5 siementä. Ihan loistavaa, sillä siemenpusseissa on aina liikaa siemeniä tällaiselle kokeilijalle. Amishien tomaatit ovat Brandywine-alkuisia. Liekö sitten jotenkin erityisen brandyynmenevä lahko. No, pääasia, että tomaatit maistuvat.
Nyt sitten odotellaan kuinka nopeasti ja varmasti Jungle seeds siemenet toimittaa, ja joutuvatko siemenet kylmäkäsittelyyn postilaatikossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti