Istutusalueoverhaul?

Aikoinaan puutarhasuunnittelija suunnitteli etupihalle hervottoman kokoisen kukkapenkin, ja joku mistään tietämätön meni sen sitten toteuttamaan. Jestas, mikä riesa siitä tuli! En ymmärrä millä ilveellä ihmiset saavat kukkapenkkinsä pidettyä kurissa, mutta tällainen ei-kitkentähenkinen ihminen on pulassa.

Aluksi kukkapenkki oli nätti selkeine istutuksineen, mutta luontohan ei selkeyttä niele. Vuohenputki on vallannut koko penkin, eikä sitä sieltä hullukaan saa nyhdettyä. Kotkansiipisaniaiset ovat hiljalleen levittäytyneet koko penkin mitalle (25 m), eikä niidenkään kitkeminen ole mitenkään helppoa, kun eivät lähde irti edes lievän väkivallan avulla. Pihan alkuasukkaat olivat istuttaneet syysasteria, joka sekin on levinnyt matoksi joka paikkaan. Ja mistä joku ihmeen tarha-alpi on keksinyt ilmestyä penkkiin ja vielä väritykseltään aivan väärään paikkaan?

Karhunlaukka sentään on lähtenyt kivasti valtaamaan alaa, ja se onkin ainoa positiivinen asia. Mutta millä helkkarin ihmeellä tuon penkin saa jälleen nätiksi? Kaikki kasvit pitäisi lapioida ylös, puhdistaa niiden juuret rikoista, tuoda satamiljoonaa kuutiota uutta multaa, ja laittaa sitten kaikki takaisin paikoilleen. En ehkä rupea.

Toinen murheenkryyni on kasvimaa- ja hedelmäosastoa rajaamaan istutettu pensasrivistö (kuvassa), jossa on purppuraheisiangervoa, pikkujasmiketta ja pari ruusuakin. Juu, kuulostaa kivalta ja nätiltä, mutta todellisuudessa se on järkyttävä pöheikkö vuohenputkea ja nokkosta, joiden seasta pilkistää muutama pensaan oksa. Sinne ei trimmerillä eikä ruohonleikkurilla pääse, eikä alueen käsin kitkeminen (reilut 10 m) kamalasti huvita. Ehkä vain pitää syksyllä kaivaa pensaat kokonaan ylös, vaikka siinäkin on jumalaton homma. Pääseepä sitten ensi keväänä ruohonleikkurin kanssa nitistämään rikat.