Sisäistä kauheutta

Viime vuonna tähän aikaan syötiin hiki hatussa paprikaa ja kurpitsaa, ja viimeksi mainittua riitti pakastimeenkin rasiakaupalla. Nyt saatiin kolme puolipunaista paprikaa ja kaksi täyskeltaista, jotka tosin rääkättiin kypsiksi muovipussissa omenan kanssa. Makua niissä kuitenkin oli, joten syödyksi tulivat.

Kurpitsoja tuli kourallinen, eikä niistäkään kaikki jaksaneet kypsyä, joten päätyivät kompostiin. Osa kurpitsoista oli keksinyt homehtua siemenkodastaan. Kiva taistella kovakuorista kurpparia auki vain huomatakseen, että sisällä on mustaa homelillua :-x Potimarron ja Rolet onnistuivat jotenkuten, ja Roletia voin kyllä suositella minikurppariksi: on maukas ja satoisa, jopa näinkin surkeana kesänä. Kypsyikin jo heinäkuun puolella.

Kasvihuone on tyhjennetty ja pesty. Ei olla koskaan puutarhaturaamisemme aikana tyhjentäneet kasvaria näin aikaisin. Vielä täytyy huoltotoimenpiteenä liimata satamiljoonaa pleksiä, jotka olivat varmaan uv-säteilyn takia irronneet. Kasvihuoneen paprikapenkkikin on huollossa, eli ankaran pinkityksen alla. Entiset maalit repsotti pahasti ja penkki tuntui kovin kostealta. Kuivauksen ja maalauksen jälkeen se toivottavasti kestää taas muutaman kesän.

Kasvimaalla rehottavat vielä persilja, timjami, salvia ja rakuuna, sekä Nero di Toscana ja Purple sprouting -broccoli, joka todistetusti (kuvassa) sprouttaa. On eka kesä, kun siitä saa satoa (siis tuon yhden floretin), mutta tuomitsen broccolin puutarhaturhakkeiden joukkoon: vie hitokseen tilaa, nippa nappa ehtii muutaman kukinnon tehdä, eikä makukaan ole hääppöinen. Calabrese sen sijaan tuotti satoa jo heinäkuussa ja oli todella hyvänmakuinen kylmyyden ansiosta.

Ruukkuyrtit siirsin terassille suojaan, joskin valkosipuliyrtin kohdalla pyörtänen päätöksen, sillä siinä on todella voimakas sipulin tuoksu. Melkein silmiä kirvelee, kun terassilla käy. Jos talvi jatkaa vanhalla kura & pimeys -linjalla, yrtit säilynevät terassilla ens vuoden puolelle. Viime jouluna saatiin terassilla majailleista oliivi- ja curry-yrteistä hyvä tahna luomupossun kinkun kuorrutteeksi (ollaankin jo tilattu luomupossua täksi jouluksi ja pyysimme, että kinkkuun jätettäisiin kunnon pläskit ja kamara, kun nehän ne parhaat palat siassa ovat).

Hankalasta kesästä huolimatta sadonkorjuupakastin on täynnä. Viikonloppuna keitin kriikuna-konjakkihilloa (HYVÄÄ!!!) ja oli työn ja tuskan takana löytää sille sopivia rasioita, kun kaikki tuntui olevan jo käytössä.

Jahka saa pihapuut verkotettua (pihalla liikkuu jo pahaenteinen jänis), niin sitten voi kääntää katseen kasvukauteen 2018 ja ruveta tilaamaan siemeniä. Esikasvatushan alkaa ihan kohta.