Kiinankaali, kauden kirppamagneetti

Alkutalvesta iski retrotus ja kasvimaalle oli hankittava kiinankaali Natsukia. Esikasvatuksessa Natsuki tuotti muhkeat taimet, joista ensimmäiset istutin ajoissa kasvimaalle, kun oletettavasti kaalikasvina kestävät kylmää. Kirpat iskivät kuitenkin sekunnissa kimppuun ja rei'ittivät kaalit silkaksi pitsiksi.

Seuraava yritys oli istuttaa kiinankaalta herbaarioon yrttien joukkoon sillä oletuksella, että yrttien tuoksu hämää kirppoja. No ei hämää >:-/ Ehkä hitusen vähempipitsisiä ovat, mutta siltikin kirppojen nakertamat. Grown your ownissa joku asiantuntija sanoikin, ettei tuoksu ketään onnistu hämäämään, vaan hämäyskasvien lehtien muodolla on isompi hämäysvaikutus. Mitä erilaisempi lehti kuin hämättävällä kasvilla, sen parempi hämäys. Ehkä sitten minttu ja salvia muistuttavat kirppojen mielestä kiinankaalta. No, joka tapauksessa kaalit eivät edes tunnu jaksavan kasvaa yrttien joukossa. Lannoituksesta huolimatta yrtit vienevät liikaa voimaa maasta.

Pitsikaalit ovat edelleen kasvimaalla, sillä kirpat viihtyvät niissä sen verran, että osa rucolasta ja turnipseista on säästynyt kirppatuhoilta.

Viimeisen kiinankaalitaimen istutin ämpäriin ja pidän visusti kasvihuoneessa. Tulostakin on tullut:

On meinaan helkkarin muhkea kaali! Eikä ulkonäöltään muistuta yhtään niitä kuivakoita, ruttuisia kasarikaaleja. Toivottavasti makukin on voimakkaampi ja mehevämpi.

Kasvarissa kaikki kukoistaa. Majoitin tänä vuonna chilit ja paprikat ovensuun sijaan kasvarin perälle. Testaan, karkottaako heti ovensuussa leijaileva tymäkkä tomaatintuoksu kirvat. Aiemmin kirvat on joka vuosi hyökänneet chilien ja paprikoiden kimppuun, kun taimet ovat näpsäkästi olleet tarjolla heti ovella.

Viherkieltoa ei ole päästy tekemään, eikä sitä ihan pian tulekaan: halla ja kuivuus pitävät siitä huolen. Uusintakylvöistä huolimatta kaikki itää kovin laikukkaasti, ja vasta nyt alkaa salaatit olla sirkkalehdillä - salaatti kun ei kuumassa idä. Laikkuja on ahkerasti paikkailtu kyssäkaalin taimilla, joita on kasvihuoneessa vieläkin jäljellä.

Tuulisena ja sateisena iltana ei käynyt harsotus mielessäkään, mutta aamu valkeni kuuraisena ja kylmänä. Pavut, maissit, kurpitsat, kesäkurpitsat ja perunat kärvääntyivät yläosistaan - osa pavuista kuoli kokonaan. Universumi on näköjään sitä mieltä, että meidän perheen ei tule syödä papua Asparagus bean. Viime vuonna se ei itänyt, kun oli liian kylmää, ja nyt halla nitisti lupaavat alut. Ja se kun olisi ollut just se papu, mitä eniten odotin tällä kaudella. Kesäkurpitsoille oli paikkaussarja tiedossa kasvihuoneessa, mutta pavut piti kylvää uusiksi - paitsi Asparagus bean, jonka papuja ei ollut enää jäljellä. Perunat, maissit ja kurpitsat oletettavasti jatkavat järkytyksen jälkeen kasvuaan.

Kuivuus on kyllä huikeaa! Pitkästä aikaa pystyy puutarhatraktorilla ajamaan jopa tontin kosteimmassa kohdassa, vaikka samassa kohdassa ei ole voinut edes kävellä kolmeen viime vuoteen. Kangasalan Vesi kiittää, kun joka toinen päivä joutuu kastelemaan ruukkukasvit ja laittamaan sadettimen pyörimään kasvimaalle. Mutta henkilö ei valita! Kerrankin saatiin ylimääräinen kesäkuukausi tähän meidän niin lyhyeen kasvukauteen. Ihana, helteinen toukokuu, eikä tässä kesäkuussakaan ole (hallan lisäksi) ollut valittamista.