maanantai 17. heinäkuuta 2023

Kovin kummallinen kasvukausi

 

Kesä on jo puolivälissä, mutta sato antaa odottaa itseään. Lehtikaalta ja kurkkua saa kyllä puputtaa mielin määrin, mutta kaikki muu on omituisen keskenkasvuista. Ensimmäinen kesä, ettei vieläkään saada kasvimaalta salaattia (vasta nyt alkaa itää), saati sitten herneitä (kauriit söi), papuja (halla vei, eikä härkäpavut itäneet) tai pottuja (kohta ehkä alkavat kukkia). Alkukauden kylmyys ja sitä seurannut kuivuus olivat mahdoton kombo sadolle.

Onneksi viime vuonna tuli pakastettua papuja ämpärikaupalla, joten sitä satoa riittää vielä talveksi, mutta olishan se ollut kiva saada tuoreita papuja fermentoitavaksi, kun ne on niin mahdottoman maukkaita.

Se on positiivista kasvimaalla, että viileät yöt ja heinäkuun kosteus ovat pitäneet talvivalkosipulit yhä kasvussa. Normaalisti nyppään ne näillä main ylös, kun alkavat helteissä kellastua. Nyt oletettavasti saadaan todella muhkea valkosipulisato, kun olen muistanut niitä lannoittaakin ahkerasti.

Kasvihuoneessa kurkut tekevät hyvää satoa, ja osan saa jo laittaa etikkaan lillumaan, kun ei kaikkea millään ehdi syödä. Hyvä niin, sillä menossa on viimeinen purkki viimevuotisia etikkakurkkuja. Ensimmäinen paprika (Siberian bonus) ehti jo oranssistua, mutta kovin kärsivät chilit ja paprikat auringon puutteesta. Homehtuvat ennen kuin kypsyvät. Sugar rush stripey on tekemässä hurjaa satoa, kunhan vain saisi sitä aurinkoa hiukan. Avitettiin häntä vaihtamalla kasvihuoneen kellastuneita seinäpleksejä uusiin kirkkaisiin, jotta pieninkin auringonsäde pääsisi raidoittamaan chilejä, mutta vielä ei tulosta näy.

Ensimmäiset tomaatit saatiin juhannuksena, mutta sitten kypsyminen tyssäsi, kun helteet häipyivät. Bumble bee ja Sungold ovat tyytyneet vähempään aurinkoon, joten niitä ollaan jonkin verran saatu, mutta muut pysyttelevät sitkeästi vihreinä.

Mutta sentään päästiin narisevalla autollamme Pinsiön taimistolle asti, ja kiertelin siellä lompakko levällään. Valitettavasti oltiin liian myöhään liikkeellä, joten hapsuharmaalepät olivat jo loppu. Sulkaharmaalepän onneksi sain ja pilvikirsikan, joten ei tarvinnut tyhjän peräkärryn kanssa palata kotiin (no ei se oikeasti olisi ollut tyhjä, sillä menomatkalla liityin Pirkkalassa sähköpyöräilijöiden iloiseen klaaniin). Pirilä mainostaa seireenin lailla sitruunapihlajaa -20%:lla, joten jollain tekosyyllä tarvisi saada auton nokka kääntymään siihen suuntaan. Tarvittaiskohan me Ikeasta jotain?

3 kommenttia:

  1. Täällä ollaan oltu vaiheessa "haluaisiko joku kesäkurpitsaa, perunaa tai kurkkuja? Anyone? Pleeease???" Pensaspapuja on tullut kaupan taimista, omat jotka sai sadannella yrittämällä itämään eivät ole lähelläkään satoikää. Millä ohjeella fermentoit papuja? Yhdessä ohjeessa pitäisi olla 15 asteen tila muutamaksi viikoksi - ei löydy - mutta ilmeisesti reseptejä on muunkinlaisia. -t-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, että siellä sato on onnistunut. Me aletaan nyt ehkä olemaan hetkisen omavarainen kasvisten suhteen. Papujen fermentoinnin opettelin täällä:
      https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/search/label/hapattaminen
      tosin nykyään me laitetaan pavut vakuumipussiin suolan ja maitohappobakteeritabletin kanssa ja annetaan muhia huoneenlämmössä n. 2 viikkoa. Sitten ne voi siirtää jääkaappiin.

      Poista
    2. Tack tack! Pitää kokeilla sitten kun noiden omien papujen sato tulee. Ekat sosekeitot pääsee kohta pakkaseen syksyn työlounaiksi (reseptillä "soseuta kaikkea mitä löytyy pihalta").

      Poista