perjantai 8. maaliskuuta 2019

Merkkitikkumeri

Nyt jo on se aika vuodesta, ettei kodinhoitohuoneessa mahdu hoitamaan kotia, ja keittiön tasot ja pöytäkin ovat kovin ahtaita. Osasyynä ovat talvetetut kasvit, mutta isoimman pinta-alan vievät 16 (!) tomaattilajiketta, jotka ovat nyt esikasvussa. Jo tavistomaattien määrä siemenlaatikostossa yllätti, mutta kirsikkaversiot veivät voiton. En ole vuoteen tilannut brittiläisiä puutarhalehtiä, mutta siltikin siemenlaatikon pohjalla oli niiden kylkiäisenä tulleita, avaamattomia pusseja. Ja vain kaksi pussia tyhjentyi, joten sama rumba on edessä ens vuonna.

Mitäs meillä sitten kasvaa? No nämä:
Il pantano Romanesco - vihreänpunainen, italialainen tomaatti, joka piti ostaa lohdutukseksi siitä, ettei Costoluto Genoveseä tai Costoluto di Parmaa löytynyt mistään (uusi termi nykysuomen sanakirjaan: lohtutomaatti)
Black Russian - perinnelajike, jossa rich, complex flavour. Koska ihmisen täytyy saada maistaa kompleksista tomaattia.
Olivade - iso, luumun muotoinen tomaatti, jossa ei juurikaan makua edes hellekesänä. Onneksi sitä oli jäljellä enää 1 siemen.
Costoluto Fiorentino - kaunis, maukas ja ihana.
Moneymaker - ilmaissiemen, mutta ihan OK tomaatti maultaan. Sellainen tomaattimaailman peruspuurtaja.
Super marmande - hyvänmakuinen, iso tomaatti, jota on tullut kasvatettua jo ikuisuus, kun ei tuo siemenpussi tunnu tyhjenevän.
Sungold - kasvimaailman karkki. Sungoldista on kehitetty vähemmän ratkeileva malli Honeycomb, joka menee ostoslistalle, jahka tuo siemenpussien määrä hitusen pienenee.
Sweet aperitif - makea kirsikkatomaatti, jota tulee hankittua toistekin. Jämätaimen saanut kollega hämmästeli viime vuonna, miten voi tomaatti olla näin makea ja maukas.
Red pear - ilmaissiemen, eka kertaa kokeilussa. En odota paljoa, koska päärynän malliset tomaatit tuppaavat olemaan jauhoisia ja mauttomia.
Red cherry - ilmaissiemen tämäkin. Perus kirsikkatomaatti, joka ei sen isompia intohimoja herätä.
Taiwan goddess - Fataliin verkkokaupassa tehty haksahdus. Kaikkea pitää kuitenkin kokeilla, etenkin jos niillä on hieno nimi.
Indigo rose - hienon värinen, mutta kuulemma jauhoinen ja mauton. Viime vuonna en saanut ainuttakaan siementä itämään ja tänä vuonna vain yhden, joten onneksi siemenpussi tyhjeni ja kokeilu päättyy tähän.
Principe borghese - pensastomaatti, jota Jamie hehkutti parhaaksi kuivattavaksi tomaatiksi. Ihan OK maku, mutta pensastumaan tätä ei pidä päästää, sillä jo yksi taimi muodostaa viidakon.
Gardener's delight - ilmaissiemen. Kirsikkatomaattimaailman peruspuurtaja. Hyvä maku, mutta ei räjäytä tajuntaa.
Perfect flame - yllätyksenä Instagramin kautta saatu lajike. Eksoottisin tomaatti, mitä olen koskaan yrittänyt kasvattaa. Merjalle kiitos :-)
Sunchocola - kerrankin erikoisen värinen tomaatti, jossa mukana myös maku. Tästä tuli Sungoldin ja costolutojen ohella kasvarin pysyväisjäsen. Tästäkin kiitos samaiselle Merjalle :-)

Sitten pitäisi enää keksiä, mihin nämä kaikki kesällä laitetaan...

6 kommenttia:

  1. Kyllä niin ihania lajikkeita sinulla siellä, että taidan tarttua houkuttelevaan tarjoukseesi! 😃 💚

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä juttu :-) Nähdään toukokuussa, ellei jokin odottamaton esikasvatuskatastrofi iske.

      Poista
  2. Oi mikä määrä! Odotamme innolla sitten makuraporttia kesän edetessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katsotaan miten käy. Edellisellä kommentilla jinxasin itseni, eikä kirsikkatomaateista itänyt kuin 1 Red cherry. Eivät tainneet tykätä lämpömatosta. Tein uusintakylvöt ja kyttään itämistä parin sekunnin välein :-D

      Poista
  3. Kun luin tuota luetteloasi niin aloin jo suunnitella ensi vuoden lajikkeita - just kun tämän vuoden kylvöt ovat vasta itäneet! Kiinnostaa nimenomaan nuo Honeycomb, Sunchocola ja Perfect Flame. Sungoldin ikävä puoli tuo halkeaminen, osa ehjänä poimituista halkesi viimeistään matkalla, kun kuljetettiin kesäkodista 40 kilometriä mutkaista, mäkistä, kuoppaista tietä oikeaan kotiin. Muutama sentään kesti maistiaisiksi työkavereille - lisämatkaa kahdella bussilla ratikkatyömaiden kautta. Green Envy oli ihanasta maustaan huolimatta vähän pettymys, hellekesänäkin kypsyi hitaasti ja sisällä eivät loput ollenkaan. t. keittajatati

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama homma täällä: ensi vuoden ostoslista sen kun pitenee :-D
      Green Envyä olisi kiva päästä maistamaan, mutta harmi ettei se jaksa kypsyä Suomen kesässä.

      Poista