 |
| Siellä se pleksin läpi pilkistää. En tarjennut kiivetä sisälle kuvaamaan, brrr... |
Parisenkymmentä vuotta sitten, ekoista kasvimaakokeiluista (ne onnistui!) pöllämystyneenä, henkilö hankki Lidlistä muovitetun kasvihyllykön "kasvihuoneeksi". Sen verran oli jo tullut siskon vanhoja puutarhalehtiä luettua, että innostus ei-avomaata tarvitsevia vihanneksia kohtaan oli iskenyt päälle.
Hyllykkö asemoitiin talon takaseinälle, terassin viereen, ja kasvusäkkeihin laitettiin pari kurkun ja ehkä myös tomaatin tainta. Herraisä sentään sitä ihmettä, kun muovin alta sai poimittua kurkkuja (ja ehkä myös niitä tomaatteja) ruokapöytään.
Sittemmin kyseinen hyllykkö on saanut kaverin ja jatkanut elämäänsä kasvihuoneessa alkukauden taimikasvattamona ja loppukauden yrttihyllynä. Muutaman vuoden taistelin rikki menneen muovihupun kanssa ja paikkailin sitä jesarilla ja uudella vetoketjulla, mutta tänä vuonna, kun olen rikas perijätär [sarkasmia], päätin ostaa Lidlistä uuden hyllykön, kun ei semmoinen kustantanut kuin vajaat 25 €. Vanha hylly toki elää edelleen, ja ajattelin siitä tehdä pelargonihyllyn, kun kerran ihan kaikilla muillakin on sellainen, mikäli Instagramiin on uskominen. (Pelargoneista puheen ollen, tämmöinenkin kauppa on olemassa: https://pelargonien.ralf-paul.de/en-gb/shop/. Onneksi on Hollannista tulossa satsi pelargoneja näiden jo olemassa olevien 15 taimen seuraksi. Muutenhan lähtisi tilaus!)
Uusi kasvihyllykkö on tosin hitusen korkea matalaan majaani, mutta kyllä sen sai just ja just mahdutettua kasvarin päätyyn. Sen verran oli hylly 2.0 fiksuuntunut, että siinä on klipsut pitämässä hyllyjä paikoillaan. Vanhassa versiossa hyllyt nimittäin tuppaavat lentämään pitkin kasvaria, kun viherturaaja oikein innostuu. Nyt on kaalit ja salaatti uudessa majassaan odottamassa, että pakkaset laantuvat ja kasvu pääsee vauhtiin. Toivottavasti osaavat olla kiitollisia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti