Kurjet ja kesäkukat

Pelargonipöytä ja päivälenkistä väsähtänyt mummo

Syyskuu ollut ihanan lämmin, joten ollaan vielä saatu leikkiä kesää. Kurjet kuitenkin lähtivät tiistaina. BirdLifen mukaan Kangasalla oli ollut melkoinen massamuutto, mutta tätä kautta eivät tällä kertaa muuttaneet. Pari auraa lensi yli, tosin kun kurkien äänen kuultuani katsahdin  taivaalle, huomasin merikotkan liitävän takapihan yllä. Tuli kiire ottamaan luku kahteen, sillä kotka pyöri pitkän aikaa paikoillaan. Liekö miettinyt itselleen naukseri- tai havannapaistia.

Koirien sijaan tiensä päähän tuli kesäkukat, joten rupesin tyhjentämään kukkaruukkuja. Iisopissa vielä pyöri yksinäinen mehiläinen, mutta korvaukseksi nostin syyssyrikän paremmalle paikalle. Se on alkamassa kukkia, joten ehkä mehiläinen saa siitä metensä.

Kasvihuonetta en ole vielä tyhjentänyt, mutta nyt alkaa olla sekin rumba edessä. Helteetön kesä sai aikaan sen, että paprikat ja chilit kypsyvät todella huonosti. Osan paprikoista heivasin jo kompostiin, ja loput seuraavat kohta perässä. Tomaatteja kypsyy yllättävän hyvin edelleen, mutta Pierre pihtaa punastumistaan. Piti oikein mennä nimilappua syynäämään, kun kasvi oli täynnä suuria tomaatteja, mutta ei vaan sitten millään kypsyneet. Saint Pierre hän oli, ja tsekkasin siemenpussin, jossa sanottiin, että Pierre on myöhäinen lajike. No on todellakin myöhäinen! Ei taida kannattaa ensi vuonna tuota enää kasvattaa.

Pelargonit ja laakeripuut pelastin jo sisätiloihin, samoin kuin lehtikaktuskokoelmani. Kokoelma kutistui huomattavasti, sillä toisin kuin kaikkien muiden lehtikaktukset, nämä peijakkaat eivät viihtyneetkään kasvihuoneessa. Osa nitistyi toukokuun uv-säteilyyn, osa mustutti lehtensä kesän kosteudessa, ja muutama nappasi itseensä ripsiäisiä. Vähänkö katkeraa katsoa muiden lehtikaktuksia, jotka ovat olleet kesän ulkosalla ja nyt kukkivat upeasti. Tosin nythän on hyvä syy piipahtaa viherkasviostoksilla - ruukkujakin on melkoinen määrä tyhjillään.