Päätettiin käydä tsekkaamassa viime viikon mustatorvisieniapaja, ihan vain liikunnan ja huvin vuoksi. Mitään siellä ei ollut, mutta kivenheiton päässä oli. Ja oli. Aivan hengästyttävän paljon. 3 x 3 l pussia tungettiin täyteen, vaikkei meillä oikeasti enää mahdu sieniä yhtään mihinkään.
Kuvassa oleva setti kasvoi vanhan kuusenkannon tuntumassa, vanhassa, sammaleisessa kuusimetsässä. Siitä kymmenen metrin päässä oli toinen vastaava setti, ränsistyneen pajupuskan karikkeessa.
Torvareiden ohi on helppo kävellä. Ei niitä oikeasti meinaa millään huomata, kun ovat tuommoisia tummia mölttejä. Helposti luulee niitä lehdiksi tai mätääntyneiksi sieniksi. Onneksi ovat paikkauskollisia, joten kun niitä viimein jostain löytää, ovat ne siellä ensi vuonnakin odottamassa.
Nämä tyypit päätyvät luultavimmin lammaslihapulliin ja keittoon.
Kiitos esimerkki kuvasta, eilen tuli toisaalta kuva, oli kuin kosteikko. Kun vielä törmäisi itsekin näihin! Järjestin ensi viikoksi TYKY-reissun työporukalle sienimetsään, saas nähdä tuleeko saalista Kuhankuonon luonnonsuojelualueelta. Ja huomenna aamulla Pomponrahkalle kyyläämään myös.
VastaaPoista