Kasvatin monta kesäkurpitsan tainta ja jakelin niitä kollegoille ja siskolle, jottei jouduta siihen tilanteeseen, että joka paikka tursuaa kesäkurpparia. Alkukausi oli harvinaisen epätursu, mitä nyt Lungo di Firenze ja Tondo di Piazenca tekaisivat parit hedelmät aikansa kuluksi.
Tondo ei enää jaksa hedelmöidä; Patty green tint kasvattaa vain korkeutta, ja Sunbeam on tehnyt about 5 sormenpaksuista ja -pituista hedelmää. Mutta sitten tämä Lungo-veijari! Kaksi tainta tuottaa hurjan määrän raidallisia pötköjä. Joka päivä saa käydä tsekkaamassa, joko se on taas jonkin pötkön salaa kasvattanut, ja useimmiten se on.
Yhden satsin olen keittänyt soseeksi ja pakastanut. Siitä saa hyvää pikaruokaa talvella, kun heittää sekaan Koskenlaskijaa tai Auraa. Eilen, kun näytin kuvan raitasadon chefille, keksittiin että nämä voisi pilkkoa ja paahtaa uunissa luomupekonin tai pancetan kanssa. Lopputuloksen voisi pakastaa ja syödä talvella sellaisenaan lisukkeena, sekoittaa risottoon tai pastakastikkeeseen tai heittää piirakan täytteeksi. Nyt tarttis vaan jaksaa aloittaa se pilkkominen...
Lungo on pakko laittaa ensi vuoden listalle! Mahtavan näköisiä. Tänä vuonna skippasin koko kesäkurpitsaosaston, kun kaikkea ei vaan mahdu kasvamaan. Viimeistään keväällä pitää vähän puuhastella p*******n vuohenputkijuurakon kimpussa, että saamme uusia lootia.
VastaaPoistaKylmä kesä ei ole yhtään haitannut vuohenputkia. Kaikkia muita kylläkin :-/
Poista