Apuvälineurheilua

 

Ei ole ihmistä tarkoitettu näin vanhaksi elämään. Aloin siirtää tomaatteja isompiin potteihin, mutta ei se niin yksinkertaista enää olekaan. Mitään en nähnyt, joten ei kun ikänäkölasit silmille ja otsalamppu (!) valaisemaan multasäkkiä. Sitten rupesi sattumaan selkään, joten täytyi vaihtaa asentoa, mutta ei voinut kyykätäkään, saati istua polvien päällä, kun polvea alkoi vihloa. Koronakutrit (kampaajalla viimeksi elokuussa, huoh) valuivat naamalle, joten hiuspantaakin piti asetella sinne silmälasien sankojen lomaan. Onneksi paremmalla puoliskolla riitti puuhaa blinitaikinan kanssa, joten ei ehtinyt nähdä hehkeää vaimoaan.

Kaikki tomaatit eivät suinkaan ole tuossa kuvassa, mutta oli niitä sentään vähemmän kuin 40! (39). Kolme tainta heitin pois, kun olivat kitukasvuisen oloisia. Liekö syynä se, että puistelin mattoja takaovella, kun ulkona oli -21 C, ja taimet olivat siinä vajaan metrin päässä... Costoluto di Fiorentino oli yksi kitukasvuisista, mikä harmittaa, eikä Costoluto di Parmaakaan ollut kuin yksi taimi, mutta Black Russian oli tehnyt neljä muhkeaa tainta, joten se kompensoi hieman. Laitoin tomaatit nyt höttöön taimimultaan, jotteivät liian nopeasti ala kasvaa, kun valoa ei ole vielä paljoa tarjolla.

Nyt sitten odotellaan, että taimet pääsevät päivähoitoon kasvihuoneeseen, mitä ei tule tapahtumaan pitkiin aikoihin, kun yölämpötilat ovat taas olleet lähellä -30 C:a, ja lunta on viikon aikana tuprutellut 30 cm entisten hankien päälle. Olisi kyllä syytä tulla piakkoin keväisemmät kelit, koska ei noita taimia voi lattialla pitää naukseri 2.0:n tullessa. Vaikka toki hän on takuulla maailman viisain ja tottelevaisin pentu, eikä syö multaa tai taimia.

Kaalikasvit ehdin tuikata kasvihuoneeseen kuplamuovin alle itämään, kun vielä tarkeni olla sekuntia kauemmin ulkona, mutta tuskin ovat itäneet, sillä talvi on edelleen ihan täysillä päällä. Täytyy tehdä uusintakylvöt loppukuusta, jos ei sirkkalehtiä ala kuulua.

Chilit eivät ihme kyllä rehota liikaa. Cream fantasy tekee pitkiä rojottimia, mutta olen surutta saksinut niitä pois. Lehtien nyppyyntyminen sai nimenkin: ödeema. Onneksi tuntuu olevan vain esteettinen vaiva, joka johtuu joko liiasta lannoittamisesta tai juurien liiasta kosteudesta. Veikkaan jälkimmäistä, sillä käyttämäni multa oli ihmeen märkää jo säkistä otettaessa. Aluksi nypin chileistä kukkia pois, kun ajattelin kukkimisen estävän taimien kasvua, mutta viisaammilta opin, ettei sillä ole väliä. Kukkikoon sitten.