Pikaisesti ehdin muutama viikko sitten tavata iki-ihanan brittikollegani, jonka kanssa ei oltu nähty yli kolmeen vuoteen. Lounaan ääressä jaettiin ne tärkeimmät kuulumiset, eli koronakoirat ja puutarhat. Koirat olivat kolmen vuoden aikana syntyneet, kasvaneet ja viisastuneet, ja hänen upouudessa puutarhassaan kukkivat David Austin -ruusut (meillä lahoaa aita ja pergolat, mutta sitä en kertonut).
Juttu kulki myös perunalajikkeisiin, ja Ranskassa asuneena kollega suositteli salaattiperunaksi ranskalaista La Ratte -perunaa. Itse hymistelin Belle de Fontaneyn maukkuutta, ja tokihan kollega oli sitäkin Ranskassa maistanut. Uunipaahtoon kollega suositteli King Edwardia, jonka kehittämiseen osallistui Redcliffe Salaman (1874-1955), joka oli joskus Cambridgessa ollut kollegan äidin naapuri :-D La Rattea googlettaessa osui silmään, että se on toiselta nimeltään Asparges, eli meidänkin pihassa viimeksi viime kesänä kasvanut parsaperuna.
Kollega oli liittynyt uuden paikkakuntansa puutarhaseuraan, West Wickham & District Gardening Clubiin ja kuulemma siellä kertonut suomalaisesta ystävästään, joka kasvattaa kaikenlaista puutarhassaan. Kovasti olivat britit ihmeissään voiko Suomessa muka kasvattaa jotain. No, kyllähän täällä voi. Mutta olen siis kuulkaa ihan julkkis South Cambridgeshiressä nykyään. Pitäiskö alkaa painattaa T-paitoja?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti