Kurpitsacurry

Pakastimien tyhjennys on edelleen käynnissä. Tomaattikastikkeet vetelevät jo viimeisiään, mutta marjoja ja hilloja on vielä kamala määrä, kun en niitä osaa juurikaan missään käyttää. Mieluummin syön marjat tuoreena tai mehustan ne, kuin käytän niitä pakasteina. Tyrnit ja vadelmat tosin uppoavat leivonnaisiin helposti.

Paahdettua, soseutettua kurpitsaa on yhä jäljellä rasiakaupalla, ja teinkin itselleni ruokahaasteen: otin kurpitsaa ja luomubroileria (hamstrataan sitä pakastimeen aina, kun kaupassa löytyy laputettuja versioita. Normihinta kun on melkoinen) sulamaan ja päätin seuraavana päivänä keksiä niistä ruuan. Googlettelun tuloksena päädyin tekemään curryn.

Oi sitä nuoruuden reissua, kun Tony Falmouthissa opetti tekemään oikeaoppista britticurryä <3 Nyt tosin ei ollut Rajahin currytahnaa, eikä tuoreita luumuja, joten piti soveltaa. Mitään varsinaista ohjetta en osaa kirjata, kunhan vain laitan tähän itselleni muistutukseksi seuraavillekin vuosille, että tee kurpitsacurryä, se on hyvää!

Kuullotin inkivääriä, sipulia ja valkosipulia pannulla. Toisella pannulla paahdoin kananpalat. Kanan sijaan voisi curryn sekaan laittaa porkkana- tai palsternakkakuutioita tai vaikka kesäkurpitsaa tai munakoisoa. Yhdistin sipulit ja kanan ja sekoitin mukaan kurpitsasoseen. Lopputulos oli tönkköä tahmaa, joten sekaan kannattaa lorauttaa kookosmaitoa, kermaa tai kasvislientä. Sitten maustamaan: curryä, jeeraa, chiliä, kanelia, muskottia, kardemummaa, mitä ikinä oma maku kaipaa. Chef & minä ollaan addiktoiduttu kuvassa näkyvään Mill & Mortarin ras el hanout'hun ja laitetaan sitä melkein jokaiseen ruokaan. Niinpä tupsautin sitä tähänkin versioon puoli teelusikallista. Lopputulos oli makean maukas ja lämmittävän mausteinen. Kyytipoikaa curry ei välttämättä tarvi, mutta kypsensin kaveriksi hitusen kuskusia.

Toisen kurpitsarasian sotkutin pannulla sipulin ja salamin jämän kanssa ja tungin cannelloneihin. Oikein hyvää niissäkin, joten sama käy varmasti myös lasagneen.