Belle of the pottusalaatti

 

Eilisen ikkunanpesuoperaation jälkeen sivistyksen hoiti Me Naiset (kyllä sekin lasketaan!). Säilöntää ei tapahtunut, sillä kärpäsenkakan hinkuttaminen ikkunoista uuvutti henkilön. Me Naisetissa oli mielenkiintoinen  potturesepti, ja kun Belle de Fontaney kukki, ja pakastimessa on aina punalaputettua luomubroileria, oli resepti kuin tehty iltapäiväruuaksi. Reseptissä laitettiin keitetyt perunat, paistetut kananpalat ja rasiallinen kirsikkatomaatteja pellille ja päälle sotkutettiin oreganosta, oliiviöljystä ja punaviinietikasta kastike. Minä sotkutin omani sekalaisista yrteistä, oliiviöljystä ja tummasta sekä vaaleasta balsamicosta. Heitin vielä päälle fetapaketin lopun (onneksi fetaakin saa nykyään vähäsuolaisena). Oli kyllä hyvä resepti; kirpsakka kastike maustoi ruuan ihanasti.

Belle de Fontaney ei kylläkään kastiketta kaipaa. Oli todella voimakkaan makuinen, hitusen makeahko peruna, jota ehdottomasti täytyy seuraavan kerran maistaa vain voinokareen ja tillin kera. Hyvä setti siemenperunaa tuli tänä vuonna tilattua Larsvikeniltä. Vielä on Charlotte maistamatta, mutta brittikollega sitä kehui kovasti, joten odottelemme innokkaina. Charlotte vain kasvaa kovin hitaasti.

Tämän päivän siivous tulee olemaan nurmikon ajaminen (yäk). Säilöntä kohdistuu kurkkuihin, kun viimeinkin tilli on alkanut kasvaa kasvimaalla. Sivistystä voisi hoitaa tällä erää ihan oikea kirja. Latasin jonkin aikaa sitten e-readeriin kirjoja, mutta en edes muista mitä... Äskettäin ilmestyi jokin kirja, joka pitää ehdottomasti lukea, mutta en muista mikä... Voi tätä post-hormoni -elämää! Bonuksena tälle päivälle uunissa kypsyy paahdetulla voilla ja mascarponenokareilla aateloitu vadelmablondie.

Vaikka en ole mikään mindfulness-ihminen (enkä kyllä muukaan -fulness), niin vanhemmiten minusta on tullut lehtiintuijottelija. Ihailen kasvien kauniita lehtiä ja voisin katsella niitä tuntikaupalla. Tämä tietysti aiheuttaa sen, että tulee plärättyä kukkakauppojen verkkosivuja hiukan liian ahkeraan - jopa ulkomaisten! Niiden hinnat tosin on sen verran pöyristyttäviä, ettei ostamista tule edes harkittua. Yhtä lehteä tuijotan nykyään kriittisellä silmällä. Helskutin Sanoma meni ostamaan Aamulehden, ja journalismin laatu suorastaan romahti. Jutut eivät ole enää kiinnostavia ja ne on huonosti kirjoitettu. Tällaista maakunnan ihmistä ärsyttää erityisesti lyhenne HS, jota ei koskaan kirjoiteta auki. Juu, kyllä se hetken päästä mieleen muistuu, että kyseessä on Helsingin Sanomat, mutta voisi toimittajat sentään noudattaa vanhaa hyvää sääntöä, että termi kirjoitetaan ensin kokonaisuudessaan ja sitten vasta käytetään lyhennettä. Lisäksi menetettiin Lännen Median hyvät ruokasivut! Niistä sai ideaa ja inspiraatiota ja monia reseptejä sen sijaan, että lehdessä on kaksi kokosivun kokoista kuvaa ja kaksi reseptiä, joissa harvoin on mitään uutta ja jännittävää.

Hitusen liian militaristinen pasifistille, mutta kaunis.

Täplätraakkipuu on kuin avaruudesta.

Matti 2.0. Emokasvi jäi villakilpikirvojen saaliiksi.