Ihanat villanaiset

 

Pitkään olen fanittanut Instagramissa ihania, nuoria naisia, jotka värjäävät hurmaavan upeita lankoja. Mikä taito ja mikä uskallus ryhtyä yrittäjäksi suhteellisen marginaalisella alalla. Erityisfanituksen kohteeksi ovat nousseet erityisen ihanat naiset, joiden bisnekset keskittyvät suomenlampaan villaan. Ekologista lähivillaa, ja vieläpä mukavan tuntuista kutoessa, kun lanoliini tirsuu puikkojen välistä.

Fanituksen huipentuma oli viime viikonloppuna, kun siskon kanssa viiletettiin lompakot auki käsityömessuille. Näin fanitukseni kohteet ihan livenä ja ostin Kässäpuodin ihanalta Annalta kuvassa olevat langat, ja hypistelin Jalovillan ihanan Johannan upeanvärisiä lankoja.

Oli kyllä harvinaisen kiva messupäivä, josta jäi hyvä fiilis ja innostus pitkäksi aikaa. Olinkin jo etukäteen päättänyt, että tänä talvena keskityn kutomiseen ja sellaisiin ohjeisiin, joita täytyy ihan oikeasti opetella. Nyt on puikoilla Suvi's knitsin Raunioiset-huivi, jota olen opetellut videon avulla, ja sen jälkeen alan värkätä Tukuwoolista Kurkien mailla -paitaa. Jahka se valmistuu, niin hommaan jotain järjettömän ihanaa Jalovillan lankaa ja valitsen Jenna Kostetin Neulotusta Kalevalasta jonkin järjettömän ihanan mallin. Jenna Kostet kyllä ansaitsisi Finlandia-palkinnon ja Nobelin työstään. Aivan mahtavaa, että islantilais- ja norjalaisneuleiden lisäksi meillä on nyt ihan oikea suomalaisneule, ja vieläpä hyvin omintakeinen sellainen. 

Juu, ei tästä blogista ole käsityöblogi tulossa. Ihan sillä vaan lähdin kirjoittamaan, että perjantaina alkaa esikasvatus ;-)