Jokisen eväslaatikko

Muurahaiset olivat tehokkaasti murustaneet kolme pienehköä kasvilaatikkoa ja tarjonneet samalla kasvualustan sienipopulaatiolle, joten ne laatikot olivat tiensä päässä. Hankalia ne olivatkin, sillä niiden välistä piti taiteilla ruohonleikkurin kanssa, joten päätettiin sen sijaan väsätä yksi pitkä laatikko tilalle. Viimevuotisesta aidan purkamisesta oli jäänyt muutama siisti lauta jäljelle, ja vielä löytyi purkin pohjalta 10 vuotta vanhaa syklaaminpinkkiä maalia, joten siinähän oli Luigi della casalle hyvä kesäprojekti.

Ainoa ongelma oli se, että kussakin laatikossa kasvoi monivuotisia herkkuja, joten vanhat laatikot piti purkaa varovasti. Tosin täytyy tunnustaa, että olin surutta istuttanut laatikoihin lajeja, jotka leviävät holtittomasti: lipstikkaa, inkivääriminttua, piparjuurta ja rakuunaa. Ne on erotettu toisistaan patolevyllä, mutta katsotaan kauanko malttavat olla omissa yksiöissään. Viimeisimpinä tulokkaina ovat villirucolan siementaimet, joita tosin nyt varjostaa punainen suippokaali, sekä yllättäen ja pyytämättä talvehtinut timjami! Yleensä olen saanut pidettyä timjamin hengissä talven yli, mutta keväällä se on sitten kuukahtanut kaikista pelastustoimista huolimatta. Vaan tämäpä yksilö selvisi vahingoittumatta ja on levinnyt melkoiseksi matoksi piparjuuren ympärille.

Ja kyllä, kaiken tuon komeuden takana näkyy hervoton kasvusto jättipalsamia :-( Kertaalleen olen sen nyhtänyt irti ja sullonut jätesäkkiin (muhjustuu siellä alta aikayksikön), mutta aina vaan sitä tunkee maasta. Siinä onkin tälle kesälomalle "mukavaa" puuhaa, kun saa toistamiseen mennä trimmerin kanssa koko helkkarin 6500 m2 läpi ja tuhota ne palsamit, mihin ylettyy. Osa nimittäin kasvaa keskellä pajukkoa, eikä sinne aikuinen nainen pääse ähertämään itseään sitten millään. Aivan kamala kasvi, jota ei saa poistettua ilman ydinpommia, mutta pakko vaan yrittää. Ärgh!