Lauantaiaamun perunagate

Tokihan sitä pitää aloittaa lauantaiaamuna 8:23 kiihkeä whatsappailu siskon kanssa siitä, mitä perunaa aikoo keväällä panna. Innoittajana tietysti torstaina ilmestynyt Kauppilan kuvasto (kuva on otettu torstaina; en aloittanut lauantaita karkkipussilla). Harmiksi Kauppilassa ei ollut mitään uutta ja innostavaa perunaa, vaan kaikkia tarjolla olevia ei-jauhoisia on tullut jo testattua. Arielle oli uusi tuttavuus, mutta Googlekaan ei tiennyt onko se jauhoinen vai ei, joten se jäänee pois tilauksesta.

Kodin Terrassa oli viime vuonna melkoinen määrä pottulajikkeita ja vieläpä useassa erikokoisessa pussissa, joten ehkä säästän pottuostokseni sinne ja odotan josko myös Hyötykasviyhdistys tarjoaisi jotain jännää.

Ihan tilauksetta ei Kauppila kuitenkaan jää, sillä parsapenkki kaipaa täydennystä. Näköjään parsa ei tykkää, jos kettu käy sen päällä kakalla. Tarjolla oli Gijnlimiä, joka on meillä pärjännyt paremmin kuin Herkolim. Pionien ja liljojen kohdalla ummistan silmäni, kun ei meille niitä mihinkään mahdu, vaikka kyllähän se Satisfaction oli hyvässä tarjouksessa. Ja ne ihanat, pinkit maljaköynnökset - josko semmoisiin törsäisi. Ja limenviherään koristebataattiin. Suunnitelmissa on myös kesäretki Kauppilaan, joten Turku saa nauttia meikäläisen euroista tänäkin vuonna.